Kun ajatellaan mielialan arvioimista, ensimmäinen ajatus on yleensä, että kyseessä on jotakin, mitä ammattilainen tekee vastaanotolla. Toki näin onkin, ja se on osa hyvää mielialahäiriön hoitoa, mutta haluan tuoda tässä sinulle esiin myös toisenlaista näkökulmaa.
Mitä olen oivaltanut työskennellessäni pitkään kaksisuuntaisen mielialahäiriön parissa? Ainakin sen, että jokainen ihminen hyötyy oman olotilansa ja sen osana oman mielialansa tutkailusta. Miltä minusta tänään tuntuu? Millainen olo minulla on ollut? Millaisia tunteita olen tänään kokenut, millaisia ajatuksia ajatellut ja mitä tehnyt? Mieliala on pysyvämpi olotila kuin tunteet, mutta mieliala vaikuttaa tunteisiimme ja siihen, miten koemme ja tulkitsemme päivittäiset asiat.
“Mielialan säännöllinen tutkailu auttaa muistamaan, että se kaikista huonoinkin olotila menee kyllä ohi”
Milloin ja miksi omaan mielialaan kannattaa tutustua?
Tutkailu on erityisen hyödyllistä, jos mielialassa tapahtuu heilahteluja. Mutta siitä hyötyvät toki myös he, joilla muutokset ovat hitaampia. Mielialan tutkailu auttaa tuntemaan itseä paremmin ja huomaamaan, mikä vaikuttaa omaan oloon. Siinäpä vasta supertyökalu: pystyä kokemaan enemmän sellaisia fiiliksiä, kuin itse toivoisi. Lisäksi mielialan säännöllinen tutkailu auttaa muistamaan, että se kaikista huonoinkin olotila menee kyllä ohi.
Miten ammattilaiset arvioivat mielialaa?
Ammattilaiset käyttävät erilaisia lomakkeita mielialan arvioimiseksi ja laskevat niistä pistemääriä. Tämä on tarpeellista seurattaessa asiakkaan vointia. Vastaanotolla käytettävät arvioinnit ovat kuitenkin yleistyksiä johonkin psykiatriseen diagnoosiin tavallisesti liittyvistä oireista. Ne eivät tavoita yksilöllisyyttä oireissa ja voivat tuntua turhauttavilta sen takia ja olla raskaita täyttää.
Jos olet asiakkaana jossakin, missä mielialaa seurataan lomakkeilla, kannattaa kertoa hoitavalle taholle myös niistä oireista, joita itse havaitset, mutta joita lomakkeessa ei kysytä.
Jokainen ihminen voi arvioida itse mielialaansa muutaman helpon askeleen avulla. Seuraavasta koonnista voit ottaa käyttöön vain ensimmäisen tai vaikka kaikki. Ole läsnä myös itsellesi ja kuuntele miten voit – mielellään joka päivä.
Poimi tästä vinkit
Askeleet oman mielialan arvioimiseen
- Askel 1: Pysähtyminen
Seisahtuminen havainnoimaan omaa mielialaa joka päivä tai vaikka kerran viikossa. - Askel 2: Omien ”oireiden” tunnistaminen
Mitä muutoksia itsessä huomaat? Mikä kaikki muuttuu, kun mieliala muuttuu? Miten mieliala ja olo yleensä muuttuvat, onko ennustettavissa olevia kulkuja? - Askel 3: Oman asteikon määrittely mielialan keskeisten muutosten seuraamiseksi
Tämä voi olla vaikka -5:stä nollaan, tai jos mielialalla ja kierroksilla on tapana kohota, kannattaa asteikko ulottaa +5:een ja pitää nollaa neutraalin mielialan pisteenä. Jos haluaa tarkastella täsmällisesti omia muutoksia, jokaiselle numeroarvolle voi määrittää omien oireiden voimakkuuden: Mistä asioista huomaan, että mielialani on -3? Mielialan seurantaan on myös saatavilla myös käteviä sovelluksia.
Bonusaskel: Mitä voin tehdä voidakseni paremmin? Saatat löytää vihjeitä bonusaskeleeseen matkan varrelta.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Olen Tiina Kouhia, psykologi ja lyhytterapeutti. Olen työskennellyt pitkään psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja muutamia erityisosaamisalueitani ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoottiset häiriöt ja niihin linkittyvät kognitiiviset haasteet. Lisäksi minulla on kokemusta mm. masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriöiden hoidosta.
Varaa aika vastaanotolleni, jos kaipaat tukea esimerkiksi näiden haasteiden parissa.
