Älä jää traumasi uhriksi

Katri Kanninen

Toivon, ettet pahastu artikkelin otsikosta. Ymmärrän, että siinä vaiheessa, kun elämä on juuri potkinut päähän, ylläoleva lause voi näyttäytyä loukkaavana ja/tai naiivina. Mutta jos olet sellaisessa vaiheessa, että sinulle on ok nähdä tapahtuma osana elämäsi kasvutarinaa, ota hetki, ja pysähdy pohtimaan millaisia positiivisia asioita tähän elämäntapahtumaan tai vaiheeseen voisit liittää? Nyt tai tulevaisuudessa?

Mitä tapahtuu, jos et käsittele traumaasi?

traumasta selviytymisen keinoja, jotka saattavat tuoda helpotusta hetkeksi, mutta jotka eivät ole toimivia pidemmällä aikaperspektiivillä:

  1. Ylivirittäytyminen
    Traumamuistot aktivoivat uhan tunteen, mikä puolestaan johtaa krooniseen ylivireyteen ja ahdistukseen. Uhkana olemisen kokemukseen voi liittyä turvattomuutta, avuttomuuden ja hallinnan menettämisen kokemusta.

    Moni kokee syyllisyyttä ja häpeää. Ikään kuin edelleen syyttäen itseään siitä, että olisi pitänyt jotenkin kyetä estämään tapahtunut.  Uhattuna olemisen kokemus herättää ylivireyttä ja ylläpitää ahdistusta.

  2. Alivirittäytyminen
    Toisaalta traumaan liittyvä tyypillinen kokemus on yhtälailla turtuneisuus ja lamaannus. Tämä  voi johtaa masennustyyppiseen kokemukseen.

  3. Luovuttaminen tai vetäytyminen
    Ahdistuksen kanssa ihminen voi pyrkiä pärjäämään luovuttamalla/vetäytymällä tai välttämiskäyttäytymisellä.

  4. Asioiden tarkka kontrollointi
    Joillakin trauman ennakoimattomuus voi herättää tarpeen hallinnoida asioita tarkasti. Lyhyellä tähtäimellä tämä voi luoda illusorista kokemusta siitä, että asiat ovat hallinnassa, ja että tämä johtaa turvan tunteeseen.

  5. Päihteidenkäyttö
    Päihteet ovat toisille vastaavan tyylinen lääke ahdistukseen, mutta tuo vain lyhytaikaista helpotusta.

Lyhyellä tähtäimellä edellä mainitut keinot voivat auttaa tuomaan turvan tunnetta hetkeksi. Sinusta saattaa jopa tuntua siltä, että ahdistus helpottaa. Pidemmällä tähtäimellä keinot eivät ole toimivia.

Katsomalla omia toimintakeinojasi ja tutustumalla niiden taustalla oleviin suojautuviin merkityksiin, voit pyrkiä ymmärtämään omia tarpeitasi ja pohtia, mitä oikeasti tarvitset, jotta voit lisätä hyvinvointiasti pidemmällä aikaperspektiivillä katsottuna.

Vain trauman käsittely auttaa sinua eteenpäin ja palaamaan omaksi itseksesi

Onko jotain, mikä tässä tapahtumassa vaikutti siihen, että jokin muutti elämääsi, ajatteluasi, toimintatapojasi ihmissuhteissa, suhtautumista elämään, tai työhön tai henkisiin aspekteihin?

“Tavallisia arjen kuormituksen jälkiä voi oppia helpottamaan omin keinoin, mutta varsinaisten traumojen kanssa työskentelyyn kannattaa suhtautua kuin vakavan haavan hoitoon. Muuten vaarana on trauman syveneminen entisestään”

Jos huomaat joko itsesi tai läheisesi selvästi traumatisoituneen jostain elämässään kokemastaan, tue läheistäsi olemaan yhteydessä traumoihin perehtyneeseen ammattilaiseen. Tavallisia arjen kuormituksen jälkiä voi oppia helpottamaan omin keinoin, mutta varsinaisten traumojen kanssa työskentelyyn kannattaa suhtautua kuin vakavan haavan hoitoon. Muuten vaarana on trauman syveneminen entisestään.

Milloin trauman itsehoito ei riitä?

Milloin hakea apua trauman käsittelyyn?

Jos huomaat joko itsesi tai läheisesi selvästi traumatisoituneen jostain elämässään kokemastaan, tue läheistäsi olemaan yhteydessä traumoihin perehtyneeseen ammattilaiseen. Tavallisia arjen kuormituksen jälkiä voi oppia helpottamaan omin keinoin, mutta varsinaisten traumojen kanssa työskentelyyn kannattaa suhtautua kuin vakavan haavan hoitoon. Muuten vaarana on trauman syveneminen entisestään.

Apua kannattaa hakea myös silloin, kun:

  • Ahdistus on niin sietämätöntä, ettet pärjää yksin.
  • Olet jäänyt jumiin ahdistuksen kanssa etkä pääse yksin eteenpäin.
  • Olet jäänyt murehtimaan tapahtumaan tai murehdit liiaksi tulevia. Ylisuojelet läheisiäsi.
  • Et uskalla enää unelmoida, ei ole tulevaisuuden näkymiä.
  • Tunnet häpeää etkä enää jaa asioita läheistesi kanssa.

Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Katri Kanninen, psykologian tohtori, psykoterapeutti (KAT), kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija.