ADHD ja masennus – onko niiden välillä yhteys?

w/ Heltti - withHeltti

Tässä kirjoituksessa w/ Heltistä tuttu psykologi Samuli ´Psymuli´ Shintami vastaa kysymyksiin ADHD:stä.

“Minua kiinnostaisi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden yhteys ahdistuneisuuteen ja masennukseen; kuinka usein, milloin ja miksi ADHD voi oireilla ahdistuksena tai masennuksena? 

Voiko aiemmin diagnosoimatta jääneen ADHD:n hoito korjata myös ahdistus-/masennusoireita tai jopa kumota aiemman diagnoosin esimerkiksi yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä? Toisaalta voivatko ADHD ja ahdistus/masennus ilmetä samanaikaisesti toisistaan erillisinä häiriöinä, ja jos voivat, kuinka tämä tulee ilmi ja miten näitä tilanteita voitaisiin hoidollisesti lähestyä?”

ADHD-oireisilla on paljon samanaikassairastavuutta useiden psykiatristen häiriöiden kanssa, erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden kanssa. Noin 70 % ADHD-ihmisistä on jokin psykiatrinen diagnoosi elämänsä aikana ja yli puolella on kaksi. 

Masennusta ja ahdistuneisuutta voi tulla samoin kuin kenelle tahansa eli vaikeissa elämäntilanteissa ja vastoinkäymisissä esimerkiksi. ADHD-ihmisillä niitä vaan saattaa tulla enemmän vastaan kuin ihmisillä keskimäärin ja tilanteet voivat olla myös vaikeampia ja kasautua. Esim. ihmissuhdeongelmia, vaikeuksia töissä ja taloudellisia ongelmia samanaikaisesti. Eli ADHD-oireet voivat tuottaa ongelmia, mutta lisäksi ADHD-ihmisillä saattaa olla myös enemmän biologista riskiä sairastua ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöihin.

ADHD:n hoito auttaa ahdistus- ja masennusoireita merkittävästi. Voidaankin todeta, että hoitamaton ADHD altistaa ahdistus- ja masennusoireita. Hoidon avulla myös onnistumisen ja pystyvyyden kokemukset lisääntyvät ja esim. helpommin korjattava unirytmi ja vakaampi arki lisäävät hyvinvointia ja parantavat mielialaa. Joissain tapauksissa lääkitys saattaa tosin lisätä ahdistuneisuutta, mutta se riippuu yksilöllisestä reagoimisesta lääkkeeseen, jolloin sitä pitää tarkastella uudestaan. 

ADHD ja masennus/ahdistuneisuus voivat ilmetä samanaikaisesti ”erillisinä”, mutta ihminen on koko ajan yksi kokonaisuus ja asiat vaikuttavat toisiinsa. Keskittymisvaikeuteen liittyvät elämänhaasteet voivat synnyttää tai ylläpitää masennusta/ahdistuneisuutta ja toisaalta olla esteenä toipumiselle vaikka vaikeuttamalla unirytmin korjaamista, opiskeluissa onnistumista tai parisuhdeasioita. On järkevää hoitaa mielenterveysongelmaa ja adhd:ta yleensä samanaikaisesti. Joskus taas on tilanteita, että jossa ihmistä hoidetaan mielenterveysongelman takia, mutta hoitovastetta ei oikein tule ja huomataan taustalta toinen tärkeä tekijä, esim. ADHD.

Toisaalta, mielenterveys-ongelma voidaan saada hoidettua, mutta jotkin haasteet pysyvät silti ja tulevat tavallaan paremmin näkyviin, jolloin niihin voidaan tarttua.

Jos ADHD-diagnoosi on annettu vailla täyttä varmuutta sen paikkansapitävyydestä, (esim. kun ahdistus-/masennushäiriön hoito ei ole tuottanut tulosta mutta on epäilys ADHD:sta) voidaanko ADHD:n hoidosta – kuten lääkehoidosta – saaduista hyöydyistä ja haitoista saada vahvistusta ADHD-diagnoosille?”

Ymmärtääkseni voi.

Tietoa kirjoittajasta Samuli Shintami

Tutustu w/ Heltti host Samuliin