ADHD-oireisilla on paljon samanaikassairastavuutta useiden psykiatristen häiriöiden kanssa, erityisesti masennuksen ja ahdistuneisuuden kanssa. Noin 70 % ADHD-ihmisistä on jokin psykiatrinen diagnoosi elämänsä aikana ja yli puolella on kaksi.
Tässä artikkelissa ADHD:n ja autismikirjon teemoihin perehtynyt työpsykologi Samuli Shintami vastaa kysymyksiin ADHD:sta.
“Minua kiinnostaisi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden yhteys ahdistuneisuuteen ja masennukseen; kuinka usein, milloin ja miksi ADHD voi oireilla ahdistuksena tai masennuksena?“
“Minua kiinnostaisi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden yhteys ahdistuneisuuteen ja masennukseen; kuinka usein, milloin ja miksi ADHD voi oireilla ahdistuksena tai masennuksena?
Voiko aiemmin diagnosoimatta jääneen ADHD:n hoito korjata myös ahdistus-/masennusoireita tai jopa kumota aiemman diagnoosin esimerkiksi yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä? Toisaalta voivatko ADHD ja ahdistus/masennus ilmetä samanaikaisesti toisistaan erillisinä häiriöinä, ja jos voivat, kuinka tämä tulee ilmi ja miten näitä tilanteita voitaisiin hoidollisesti lähestyä?”
Masennusta ja ahdistuneisuutta voi tulla ADHD-ihmiselle samoin kuin kenelle tahansa, eli esimerkiksi vaikeissa elämäntilanteissa ja vastoinkäymisissä. Kuitenkin ADHD-ihmisille niitä saattaa tulla vastaan enemmän kuin ihmisille keskimäärin. Lisäksi tilanteet voivat olla vaikeampia ja ne saattavat kasautua. Tämä voi tarkoittaa samanaikaisesti esimerkiksi ihmissuhdeongelmia, vaikeuksia töissä ja taloudellisia ongelmia. Eli ADHD-oireet voivat tuottaa ongelmia, mutta lisäksi ADHD-ihmisillä saattaa olla myös enemmän biologista riskiä sairastua ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöihin.
Masennuksen ja ADHD:n hoito
ADHD:n hoito auttaa ahdistus- ja masennusoireisiin merkittävästi. Voidaankin todeta, että hoitamaton ADHD altistaa ahdistus- ja masennusoireille.
Hoidon avulla myös onnistumisen ja pystyvyyden kokemukset lisääntyvät ja esimerkiksi helpommin korjattava unirytmi ja vakaampi arki lisäävät hyvinvointia ja parantavat mielialaa. Tosin joissain tapauksissa lääkitys saattaa lisätä ahdistuneisuutta, mutta se riippuu yksilöllisestä reagoimisesta lääkkeeseen, jolloin sitä pitää tarkastella uudestaan.
ADHD ja masennus/ahdistuneisuus voivat ilmetä samanaikaisesti “erillisinä”, mutta ihminen on koko ajan yksi kokonaisuus ja asiat vaikuttavat toisiinsa. Keskittymisvaikeuteen liittyvät elämänhaasteet voivat synnyttää tai ylläpitää masennusta/ahdistuneisuutta ja toisaalta olla esteenä toipumiselle vaikka vaikeuttamalla unirytmin korjaamista, opiskeluissa onnistumista tai parisuhdeasioita. On siis järkevää hoitaa mielenterveysongelmaa ja ADHD:ta yleensä samanaikaisesti. Joskus taas on tilanteita, että jossa ihmistä hoidetaan mielenterveysongelman takia, mutta hoitovastetta ei oikein tule ja huomataan taustalta toinen tärkeä tekijä, esim. ADHD.
Toisaalta, mielenterveys-ongelma voidaan saada hoidettua, mutta jotkin haasteet pysyvät silti ja tulevat tavallaan paremmin näkyviin, jolloin niihin voidaan tarttua.
Masennuksen hoito ja ADHD-epäily
“Jos ADHD-diagnoosi on annettu vailla täyttä varmuutta sen paikkansapitävyydestä (esim. kun ahdistus-/masennushäiriön hoito ei ole tuottanut tulosta, mutta on epäilys ADHD:sta), voidaanko ADHD:n hoidosta – kuten lääkehoidosta – saaduista hyödyistä ja haitoista saada vahvistusta ADHD-diagnoosille?”
Ymmärtääkseni voi.
Poimi tästä artikkelin ydin
Eli mitä yhteyksiä ADHD:lla ja masennuksella voi olla?
- ADHD-ihmisillä on paljon samanaikassairastavuutta useiden psykiatristen häiriöiden kanssa – erityisesti juuri masennuksen ja ahdistuneisuuden kanssa. Noin 70 % ADHD-ihmisistä on jokin psykiatrinen diagnoosi elämänsä aikana ja yli puolella on kaksi.
- ADHD:n hoito auttaa ahdistus- ja masennusoireisiin huomattavasti. Voidaankin todeta, että hoitamaton ADHD altistaa ahdistus- ja masennusoireille.
- Keskittymisvaikeuteen liittyvät elämänhaasteet voivat synnyttää tai ylläpitää masennusta/ahdistuneisuutta ja olla esteenä toipumiselle esimerkiksi vaikeuttamalla unirytmin korjaamista, opiskeluissa onnistumista tai parisuhdeasioita.
- On siis järkevää hoitaa mielenterveysongelmaa ja ADHD:ta yleensä samanaikaisesti. Hoidon avulla myös onnistumisen ja pystyvyyden kokemukset lisääntyvät ja esimerkiksi helpommin korjattava unirytmi ja vakaampi arki lisäävät hyvinvointia ja parantavat mielialaa.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Olen Samuli Shintami ja työterveyspsykologina erityisesti neurokirjon kysymykset, kuten ADHD ja autismikirjo, ovat lähellä sydäntäni. Neurokirjon ilmiöiden tunteminen työpaikoilla olisi valtavan arvokasta niin neurokirjon yksilöiden kuin työnantajankin näkökulmasta, sillä paljolta turhalta haitalta voitaisiin näin välttyä.
Muita erityisosaamisalueitani ovat mm. työuupumus, keskittyminen ja aikaan saaminen, ahdistuksen säätely, tietoisuustaidot, ja uni.
