5+1 kysymystä aikuisiän ADHD:sta

Samuli Shintami

1. Miten aikuisiän ADHD-oireisto eroaa lapsuusiän oireistosta?

Tyypillistä on, että ylivilkkaus vähenee ja ADHD-oireet eivät enää näy niin selvästi päällepäin. Jotkut kuvaavat, että ylivilkkaus siirtyy enemmän “pään sisälle”. 

2. Miten ADHD diagnosoidaan aikuisiällä lyhykäisyydessään? Haastatellaanko paljon vanhempia lapsuusajoista? 

ADHD-diagnostiikassa haastatellaan oireista, elämäntilanteesta ja muusta voinnista ja kerätään tietoa myös koko elämän ajalta, sekä täytetään kyselylomakkeita. Esim. koulutodistuksia voidaan toivoa tai vanhempia saatetaan haastatella. Lisäksi arviointiin voi kuulua lääkärin ja/tai neuropsykologin testityyppisiä tutkimuksia.

3. Minkälaiset oireet adhd:ta itsellään epäilevällä “kuuluu” olla, että pääsee adhd-tutkimuksissa eteenpäin?  

ADHD:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Joillain haaste painottuu selkeästi tarkkaamattomuuteen, joillain taas ylivilkkautteen ja impulsiivisuuteen, osalla taas on vahvasti kaikkea kolmea.

Olennaista on, että oireista on selvästi haittaa, koska kaikillahan meistä on joskus ja jossain määrin näitä haasteita. Eli esim. minkälaisia ongelmia sinulle aiheutuu ja on aiheutunut ADHD-oireistasi koskien esim. opiskelua, työtä, arjen hallintaa, taloutta ja sosiaalisia suhteita.

4. Miten yleistä on, että aikuisena ylivilkkaus jää kokonaan pois, mutta keskittymisongelmat pysyy?  

Yleistä on, että näkyvä ylivilkkaus jää pois. 30 % ADHD-diagnoosin lapsena tai nuorena saaneista ei kärsi ADHD-oireista enää aikuisena, mutta 70 %:lla merkittäviä oireita on. Tämä kattaa muutkin oireet kuin ylivilkkauden. 

5. Onko ihan harvinaista, että ilman lääkitystä ym. tukea lapsi on pärjännyt peruskoulussa lukuaineissa aina tosi hyvin, vaikka olisi ihan oikea ADHD?

Mulla ei eräs psykologi meinannut uskoa koulumenestyksen perusteella voivan olla ADHD:ta.  

Ei ole harvinaista, mutta ei erityisen yleistäkään. Jos ADHD-lapsella tai -nuorella on riittävää tukea kotona, koulussa, riittävä motivaatio ja/tai hyvä oppimis- ja päättelykyky voi menestyä peruskoulussa.

Usein kuitenkin yläkoulussa joitain haasteita voi jo tulla vastaan ja jos opinnot jatkuvat lukioon tai myöhemmin korkeakouluun, niin siellä laajemmat kokonaisuudet ja kirjalliset työt voivatkin tuottaa suuria haasteita. Korkeakoulussa opiskelun haasteet ovat hyvin todennäköisiä, mutta ei sekään tarkoita, etteikö niistä voisi selvitä ja korkeakoulussa menestyä.

6. Onko ennakkotapauksia, että työterveys, neurologi/lääkäri tms. olisi antanut mitään kättä pidempää dokumentaatiota esittää esim. työnantajalle tai kouluun, ettei tämä ihminen välttämättä kykene istumaan paikallaan 3h koulutuksessa? …

“…Tänään esimerkkinä oli yksi tämmöinen koulutus jonka olisi voinut olla etänä perustellusta syystä. Sen sijaan istuin kolme tuntia paikoillani, aivot veti volttia ja sukat pyöri jalassa. Tästä tuli mieleen, että olisi tämmöinen “ADHD-passi” jonka avulla olisin voinut olla etänä, tehdä samalla 7 muuta asiaa, jotta pystyn keskittymään koulutukseen. 

En valitettavasti tiedä ennakkotapauksista työelämän puolella eli en osaa sano olisiko tuollaisia ratkaisuja käytössä. Oppilaitosten puolella tuollaistahan tehdään paljonkin. Esimerkiksi psykologin lausunnossa voi olla käytännöllisiä ohjeita ja neuvojakin keskittymisen tuesta tai asioita, mitä kannattaisi huomioida. Asioita voidaan toki järjestää ilman lausuntojakin, jos haasteista/tarpeista ollaan selvillä. 

Ensisijaisena ratkaisuna näkisin haasteista keskustelemisen työnantajan kanssa. Jos työnantaja ymmärtää, että keskittyminen onnistuu paremmin, kun teet jotain muuta samalla tai että jos joudut olemaan kauan paikallasi, niin joudut käyttämään energiasi siihen paikallaan olemiseen oppimisen sijasta, niin voitte ehkä sopia yhdessä sinulle sopivista käytännöistä.

Yleensähän tällaisista järjestelyistä ei aiheudu muille vaivaa, vaan kysymys on enemmän asenteesta ja keskittymisvaikeuksien ottamisesta tosissaan.

Poimi tästä artikkelin ydinpointit

Aikuisen ADHD: mitä se on?

  1. ADHD:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Joillain haasteet painottuvat selkeästi esimerkiksi tarkkaamattomuuteen, joillain ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen, osalla taas on vahvasti kaikkea kolmea.

  2. Aikuisella ylivilkkaus saattaa vähentyä, jolloin ADHD-oireet eivät enää näy niin selvästi päällepäin. Jotkut kuvaavat, että ylivilkkaus siirtyy enemmän “pään sisälle”.

  3. 30 % ADHD-diagnoosin lapsena tai nuorena saaneista ei kärsi ADHD-oireista enää aikuisena, mutta 70 %:lla merkittäviä oireita on. Tämä siis kattaa muutkin oireet kuin ylivilkkauden.

  4. ADHD:ta aikuisella tutkittaessa haastatellaan oireista, elämäntilanteesta ja muusta voinnista ja kerätään tietoa myös koko elämän ajalta. Esimerkiksi koulutodistuksia saatetaan toivoa ja/tai haastatella vanhempia.

  5. Koulumenestys ei kerro kaikkea: Ei ole harvinaista, mutta ei erityisen yleistäkään, että ilman lääkitystä ym. tukea voi pärjätä peruskoulussa lukuaineissa aina tosi hyvin, vaikka on oikeasti ADHD.

  6. Työelämässä arkea voi helpottaa, jos omista tarpeistaan ja haasteistaan kertoo esihenkilölle, jolloin ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä. Yleensä tällaisista järjestelyistä ei aiheudu muille vaivaa, vaan kysymys on enemmän asenteesta ja keskittymisvaikeuksien ottamisesta tosissaan.

Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Samuli Shintami ja työterveyspsykologina erityisesti neurokirjon kysymykset, kuten ADHD ja autismikirjo, ovat lähellä sydäntäni. Neurokirjon ilmiöiden tunteminen työpaikoilla olisi todella arvokasta niin neurokirjon yksilöiden kuin työnantajankin näkökulmasta, sillä paljolta turhalta haitalta voitaisiin näin välttyä.

Muita erityisosaamisalueitani ovat mm. työuupumus, keskittyminen ja aikaan saaminen, ahdistuksen säätely, tietoisuustaidot, ja uni.