Jos kysyisin sinulta, tiedätkö jonkun joka on kärsinyt uupumuksesta, todennäköisesti vastaisit minulle ”kyllä, montakin.” Jos kysyisin kymmenen hengen porukalta kuinka moni heistä on joskus tuntenut uupumusta, todennäköisesti heistä vähintään puolet kertoisivat erilaisista uupumuksen kokemuksistaan. Uupumisen ongelma ei siis todellakaan ole pieni. Jos tunnet olosi uupuneeksi, toivon, että saat lohtua siitä, että et ole yksin.
Vertaistukea on saatavilla, kunhan osaat sitä etsiä. Mistä tunnistat uupumuksen? Tässä muutamia tunnusmerkkejä, joita kannattaa tarkkailla.
Tarkkaile näitä merkkejä:
1️. Työ alkaa tuntua pakonomaiselta, siis pakkopullalta ja työstä saatava mielihyvä ja innostus hiipuvat laimeaksi tyytyväisyydeksi. Jatkat kuitenkin suorittamista siinä toivossa, että jossain vaiheessa ”kaikki olisi valmista”.
2. Oravanpyörä ahdistaa, joten kehität pakofantasioita pakonomaisuuden vastapainoksi. Veneenveistäjäksi saaristoon? Eläkkeelle 45-vuotiaana? Vai huomaatko puoliksi toivovasi, että jalka edes menisi poikki, jotta työntekoon tulisi katkos? Pakofantasia ei ole sama kuin unelma, sillä fantasiassa sinulla ei ole enää lainkaan murhetta tai stressiä ja muutos tapahtuu sormia napsauttamalla – se ei siis ole todellista.
3. Olet ylivireä: saatat nukkua huonosti ja silti jaksaa hämmästyttävän paljon. Väsymys kasvaa, mutta silti vain pystyt tekemään lisää ja lisää. Tässä vaiheessa saatat kuvitella olevasi superihminen, jota luonnonlait eivät kosketa.
4. Ahdistaa, masentaa… Et enää entiseen tapaan jaksa ihmisiä, melua, hälinää tai tunnereaktioita. Suojataksesi itseäsi vetäydyt omiin oloihisi niin kotona kuin töissä. Sekä nykyisyys että tulevaisuus näyttäytyvät synkässä valossa.
5. Lopulta et pysty enää painamaan kaasua. Tai vaikka painaisit, mitään ei tapahdu. Saatat aamulla jäädä sänkyyn makaamaan ja nouseminen tuntuu ylivoimaiselta. Saatat tuijottaa tietokoneen näyttöä, kädet näppäimistöllä valmiina kirjoittamaan sähköpostia, mutta mitään ei tapahdu. Pahimmassa tapauksessa saatat tuupertua parkkipaikalle. Kehosi ja aivosi viimein sanovat: EI.
Jos jokin näistä kuulosti tutulta, uupumus voi olla todellisuutta sinulle, kuten se on sadoille tuhansille suomalaisista.
Vakavan uupumuksen jäljet näkyvät tutkimusten mukaan vielä 7 vuoden seurannassa. Muisti, keskittymiskyky ja yleinen stressinsieto korjautuvat vähitellen – tosin eivät välttämättä uupumista edeltävälle tasolle.
Jos ylikuormitus on ehtinyt vioittaa immuunijärjestelmää, seurausten kanssa voi joutua elämään loppuikänsä.
Siksi on paras tarttua tilanteeseen jo silloin, kun se on vielä omassa hallinnassa.Vaikka oireesi siis olisivat vasta lieviä, koskaan ei ole liian aikaista aloittaa matkaa kohti toipumista ja tasapainoa.
