Miten päästä terapiaan?

Katri Kanninen

Monille on julkisuudesta syntynyt käsitys, ettei terapiaan pääse. Tämä ei pidä paikkaansa. Sen sijaan psykoterapiaan pääsy on vaikeaa, sillä psykoterapeutiksi kouluttautuneet eivät riitä kattamaan tämän hetkistä terapian kysyntää. Mistä on siis kyse ja voivatko myös esimerkiksi psykologit tuottaa laadukasta lyhytterapiaa?

Suomessa terapiajärjestelmämme on vielä toistaiseksi rakennettu psykoterapeuttien varaan. Psykoterapeutit käyvät 3,5–4 vuoden koulutuksen soveltuvan koulutuksensa päälle. Koulutus on pitkä ja kallis ja useimmat maksavat sen omilla rahoillaan.

Muissa maissa systeemit ovat usein erilaisia niin, että psykologit tai lyhyemmän terapeuttisen koulutuksen käyneet mielen ammattilaiset tekevät lyhyttä terapeuttista työskentelyä. Tähän pyritään Suomessakin tulevaisuudessa.

Minkälainen terapia sopii juuri minulle?

Kultakutri tarina on kaikille tuttu. Kultakutri harhautuu karhujen taloon ja testaa tuoleja, puuroa ja sänkyjä. Jokin on liian iso, toinen liian kova tai polttava. Kunnes lopulta löytyy sopiva.

“Ongelman tai haasteen vaikeusaste on olennainen sille, minkälaista apua ihminen tarvitsee: aina ei tarvita isointa ja järeintä työkalua, kun sopiva saattaa olla lähellä ja helposti saatavilla.”

Sama ajatus soveltuu myös terapian saralle. Ongelman tai haasteen vaikeusaste on olennainen sille, minkälaista apua ihminen tarvitsee: aina ei tarvita isointa ja järeintä työkalua, kun sopiva saattaa olla lähellä ja helposti saatavilla.

Meta-analyyseissä, joissa tarkastellaan isoa määrää tutkimuksia kerralla, on todettu, että noin 50% ihmisistä saa avun mielenterveyden diagnostisoituihin ongelmiin kymmenessä tai kahdessakymmenessä kerrassa.  Kun käyntimääriä on 30 tai 50, avunsaaneiden joukkio on kasvanut 75 prosenttiin.

“Toisaalta, tutkimuksissa on löydetty myös noin 30% joukko avunhakijoita, jotka saavat tarvitsemansa avun jo kolmesta viiteen kerrassa.”

Mitä haastavammasta ja pitkäkestoisemmasta ongelmasta on kyse, sitä enemmän käyntikertoja tarvitaan. Toisaalta, tutkimuksissa on löydetty myös noin 30% joukko avunhakijoita, jotka saavat tarvitsemansa avun jo kolmesta viiteen kerrassa. Ja terapia ei kaikille ole se oikea avun muoto. Tutkimuksesta riippuen 20-40% ihmisistä ei saa siitä tarvitsemaansa apua.

Kenelle sopii lyhytterapia?

Lyhytterapia sopii ihmiselle, joka

  • hakee apua ajoissa 
  • riittävän rajallisiin haasteisiin
  • on motivoitunut terapiaan
  • uskoo terapian auttavan
  • kykenee avautumaan terapeutille vaikeitakin tunteita herättävistä asioista
  • on kiinnostunut tutkimaan oman mielensä sisältöjä ja liikkeitä
  • näkee oman toimintansa vaikutukset niin itseen kuin muihin

Kuka voi olla lyhytterapeutti?

Käytännössä kuka tahansa voi olla lyhytterapeutti. Toisin kuin psykoterapeuttinimike, lyhytterapeuttinimike ei ole Valviran nimikesuojattu eli tällä hetkellä Suomessa lyhytterapeutiksi voi julistautua itse. Tämä ei suinkaan tee asiaa asiakkaan kannalta helpoksi.

On selvää, että kun ihminen hakee apua, on hän oikeutettu laadukkaaseen palveluun. Hän tarvitsee mielen asiantuntijaa, jolla on syväosaamista ja kokemusta niin ihmisen mielestä, mielenterveydestä kuin terapeuttisista prosesseista.

Meille Helttiin valitut lyhytterapeutit ovat terveydenhuollon ammattilaisia, kuten psykoterapeutteja, psykologeja, psykiatreja ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Useimmat lyhytterapeuttimme ovat psykologeja. Lisäksi meillä on mm. psykoterapeutiksi opiskelevia, Valvira ammattinimikkeen omaavia muita terveydenhuollon ammattilaisia ja sosiaalipsykologeja. Laadukkaan pohjakoulutuksen lisäksi kaikki ammattilaisemme ovat koulutettuja lyhytterapeuttisten menetelmien käyttöön. Voit luottaa, että meiltä saat alan parasta palvelua.

Poimi tästä vinkit

Miten löytää hyvä terapeutti?

  • Laadukas pohjakoulutus: Terapeutilla on soveltuvat ammatillinen pohjakoulutus (esimerkiksi psykologi, lääkäri, sosiaalipsykologi).
  • Terapiaosaaminen: Terapeutilla on tämän lisäksi terapeuttinen osaaminen.
  • Yhteistyö toimii: Terapia rakentuu yhteistyölle, joten on tärkeää, että heti alkuun siltä, että yhteys syntyy ja tulee ymmärretyksi.
  • Ongelman ydin hahmottuu: Terapeutti osaa löytää ongelman ytimeen ja auttaa yhdessä muotoilemaan fiksut ja sopivankokoiset tavoitteet.
  • Fiksut perustelut: Terapeutilla on fiksut perustelut sille, miten ongelmallisen tilanteen kanssa kannattaa edetä ja työskennellä.
  • Tieteellinen pohja: Terapeutilla on selvästi tieteellistä tieto-taitoa mielestä ja terapioista.
  • Sopiva pituus: Terapeutin tavoitteena on tehdä vain sen pituinen terapia, mitä asiakas tarvitsee.
  • Edistymisen seuranta: Terapian edistymistä seurataan säännöllisin väliajoin.
  • Tarvittaessa jatko-ohjaus: Jos ongelma onkin ensin luultua haastavampi, terapeutti ottaa asian puheeksi ja auttaa löytämään sopivamman hoidon.

Heltin turvallisiin ja laadukkaisiin lyhytterapiapalveluihin voit tutustua täältä.


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Katri Kanninen, psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.

Katri Kanninen

Psykologian tohtori, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti (KAT)