Millainen ystävä olet?

Katri Kanninen

Tiesitkö, että hyvistä ystävistä voi tulla “sisäistynyt ystävä”. Jo pelkästään ystävän katseen muisteleminen voi antaa lohtua ja tuoda rauhaa. Voit loihtia mieleesi, mitä tämä ystävä sanoisi sinulle juuri nyt. Mitä sinun tarvitsisi juuri nyt häneltä kuulla?

Ystävyyssuhteet ja ihmissuhteet yleisesti ovat tärkeitä niin psyykkiselle kuin fyysiselle hyvinvoinnillemme. Meillä voi olla hyvinkin erilaisia ystävyyssuhteita, jotka vastaavat erilaisiin tarpeisiin: Yhden kanssa urheillaan, toisen kanssa biletetään, kolmannen kanssa tavataan pariskuntana, kun taas neljännen puoleen käännyt silloin, kun haluat keskustella syvällisiä.

Ystävyyssuhteet myös muuttuvat ajan kanssa. Nuorena ystävyys perustuu usein yhdessä hengailuun, kun taas myöhemmissä elämän vaiheissa  tapaamisia on usein harvemmin, ja kuulumisten vaihto voi olla intensiivisempää. Tätä hengästyttävää listaa lukiessa ei voi olla pysähtymättä sen äärelle, miten monia tasoja ystävyyteen liittyykään.

Ystävyys perustuu moniin eri tekijöihin, ja ystävänä oleminen vaatii erilaisia taitoja. Tässä artikkelissa pysähdytään analysoimaan ystävyystaitoja. Ota ensin hetki aikaa ja täytä seuraava leikkimielinen ystävyyden taidokkuuksien arviointilomake ja jatka sitten lukemista.

Testaa tässä

Millainen ystävä olet?

Arvioi omalla kohdallasi, millaisissa asioissa olet hyvä ystävä ja missä asioissa voisi olla kehittymisen varaa. Mieti vaikkapa yhtä tai kahta läheistä ystävääsi ja vastaa väittämiin arvioimalla asteilla 0-5 miten hyvin väittämä pitää paikkaansa. Muista, että arvioit voivat olla hyvinkin erilaiset eri ystävien kohdalla.

 0 tarkoittaa “ei ollenkaan”, 3 tarkoittaa “joskus”  ja 5 “täysin”.

  • Kuunteleminen: Olen valmis kuuntelemaan ystävääni aktiivisesti ja aidosti.
  • Empatia: Pyrin ymmärtämään ystäväni tunteita ja näkökulmia.
  • Luotettavuus: Pidän aina kiinni lupauksistani ystävälleni.
  • Rehellisyys: Olen avoin ja rehellinen ystävyydessäni.
  • Anteeksiantaminen: Olen valmis antamaan anteeksi ystävälleni, kun hän tekee virheitä.
  • Tuen tarjoaminen: Olen tukena ystävälleni vaikeina aikoina.
  • Joustavuus: Olen joustava ja sopeudun ystävyydessä erilaisiin tilanteisiin.
  • Ymmärrys ja hyväksyntä: Hyväksyn ystäväni sellaisenaan ja ymmärrän hänen vahvuutensa ja heikkoutensa.
  • Huumorintaju: Jaamme yhteisen huumorintajun yhdessä.
  • Itsehillintä: Pystyn säilyttämään rauhallisen mielen vaikeissa tilanteissa ystävyydessä.

Missä olet tällä hetkellä ystävätaidoissasi?

40-50 pistettä: Olet ystävyyksissä oikea tähti! Sinulla on vahvat ystävyyden taidot, ja olet erinomainen kuuntelija, empaattinen, luotettava, rehellinen ja valmis tarjoamaan tukea. Ystäväsi voivat luottaa sinuun monissa eri tilanteissa.

25-39 pistettä: Muutamissa taidoissa on vielä parantamisen varaa. Huomaa, mikä jo sujuu ja harkitse samalla kiinnittämistä erityistä huomiota niihin osa-alueisiin, joissa pisteet olivat matalampia.

1-24 pistettä: Löysit selvästi monia kohtia, joissa voit kehittyä ystävyyssuhteissasi. Tämä on mahdollisuus kasvaa ja parantaa taitojasi. Pohdi, miten voit parantaa kuuntelua, empatiaa, luotettavuutta, rehellisyyttä ja muita taitoja, jotta voit rakentaa vahvempia ystävyyssuhteita tulevaisuudessa.

1. Kuunteleminen

Kuunteleminen on tärkeä taito kaikilla elämänalueilla, olipa kyse sitten läheisen tukemisesta terveysongelmien aikana, kollegoiden kanssa toimimisesta tai perhesuhteista. Useimmat meistä eivät kuitenkaan ole niin hyviä kuuntelijoita kuin kuvittelemme olevamme. Kun osoitamme todellista kuuntelemista, on kohtaaminen paljon palkitsevampaa sekä sinulle että ystävällesi. Tätä kutsutaan aktiiviseksi kuuntelemiseksi, ja se voi auttaa niin välttämään väärinkäsityksiä kuin vähentämään konfliktien mahdollisuutta.

Aktiivinen kuuntelu on yksi keskeisimmistä taidoista vahvassa ystävyydessä. Ihmiset, jotka kuuntelevat tarkkaavaisesti, luovat syvemmän yhteyden toisiin ihmisiin. Kyse ei ole vain sanojen kuulemisesta; se on itsensä upottamisesta ystäviesi jakamiin tunteisiin, ajatuksiin ja kokemuksiin. Aktiivinen kuuntelu, usein aliarvioitu taito, omaa voiman muuttaa ystävyyssuhteiden dynamiikkaa, vahvistaen luottamusta, myötätuntoa ja syvempää ymmärrystä toisistamme. 

Esimerkki: Ystävä kertoo huolistaan, ja sen sijaan, että keskeytät tai tarjoat ratkaisuja, kuuntelet empaattisesti ja annat hänen purkaa tunteitaan. Usein rationaalinen ongelman ratkaisuihin keskittyvä puhe on mahdollista vasta sen jälkeen kun ihmiselle on ensin syntynyt kokemus kuulluksi tulemisesta.

2. Empatia: Ystävä ymmärtää sinua, hyväksyy sinut ja tahtoo sinulle hyvää

Empaattinen kyky ymmärtää ja jakaa toisen tunteita on oleellinen osa vahvaa ystävyyttä. Empatia on keskeinen tekijä luottamuksen rakentamisessa. Hyvä ystävä on usein empaattinen vaikeuksillesi tai kokemuksillesi ylipäätään  ja osoittaa välittävänsä niistä. Hyvä ystävä pyrkii ymmärtämään, kuka sisimmässäsi olet, ymmärtämään erilaisia näkökulmia tilanteessasi  ja antamaan sinulle tilaa ilmaista tunteitasi. Hyvä ystävä ei yleensä ole tuomitseva eikä väheksyvä. Hän ymmärtää  ja hyväksyy toisen kokonaisuutena. Ihmisenä, jolla on sekä  vahvuutensa että  heikkoutensa.

Esimerkki: Ystäväsi kertoo onnistumisestaan. Empaattisen eläytymisen kautta jaat hänen ilonsa aidolla myötäelämisen taidolla.

3. Luotettavuus: Ystävä on sinua varten

Luotettavuus luo perustan vahvalle ystävyydelle. Ystävä ei hylkää sinua silloin, kun tarvitset häntä. Hyvä ystävä ei jätä sinua yksin vaikeina aikoina tai silloin kun olet alakuloinen tai ahdistunut. Ystävillä on lojaliteetti sinua kohtaan. Luottamus on avaintekijä pitkäaikaisissa ystävyyssuhteissa ja huonon ystävän voi ehkä tunnistaa siitä, että hän ottaa yhteyttä ainoastaan silloin kun hän tarvitsee sinua tai apuasi.

Esimerkki: Olet luvannut auttaa ystävääsi muutossa. Vaikka saat kivoja tarjouksia tehdä muita hauskempia asioita pidät kiinni lupauksestasi. Pitämällä kiinni lupauksestasi osoitat, että ystäväsi voi luottaa sinuun.

4. Rehellisyys ja erilaisuuden hyväksyminen

Rehellinen kommunikaatio edistää vahvaa ystävyyttä. Suurin osa ihmisistä pitää rehellisyyttä tärkeänä arvona, mutta rehellinen mielipiteen ilmaisu ei aina ole ihan yksinkertaista. Moni pelkää konflikteja ja on valmis jopa nielaisemaan oman mielipiteensä sen pelossa, että eri mielipide johtaa tiukkoihin keskusteluihin. Omien mielipiteiden tai tunteiden välttäminen ei kuitenkaan ole pitkällä tähtäimellä terveellistä. Rehellisen mielipiteen ilmaisu edellyttää riittävää assertiivisuutta. Assertiivisuudella tarkoitetaan taitoa ilmaista oma mielipide ja omat tarpeet, vaikka ne eivät olisi toiselle ihmiselle mieleen.

 Esimerkki: Jos olet eri mieltä ystäväsi kanssa, ilmaiset mielipiteesi kunnioittavasti toisen mielipidettä teilaamatta sen sijaan, että piilottelisit eriävää mielipidettäsi.

“Hyvät ystävät voivat antaa toisilleen anteeksi ja jatkaa myönteisen ystävyyden vaalimista. Anteeksianto vähentää konflikteja ja edistää suhteen kestävyyttä.”

5. Anteeksiantaminen ja anteeksi pyytäminen

Anteeksianto on olennainen osa terveitä ystävyyssuhteita. Me ihmiset olemme lähtökohtaisesti epätäydellisiä, erehdymme, teemme virheitä, opimme ja jatkamme elämää eteenpäin toivottavasti jotain oppineena. Pitkäaikaisessa ystävyydessä on todennäköisesti joskus erimielisyyksiä. Hyvät ystävät tunnistavat yleensä tämän tosiasian ja pystyvät sekä pyytämään anteeksi että antamaan sen, kohtuuden rajoissa tietenkin. Hyvät ystävät voivat antaa toisilleen anteeksi ja jatkaa myönteisen ystävyyden vaalimista. Anteeksianto vähentää konflikteja ja edistää suhteen kestävyyttä.

Esimerkki: Ystäväsi myöhästyy sovitusta tapaamisesta, mutta kun hän pyytää anteeksi, olet valmis antamaan hänelle anteeksi.

6. Ystävä on sinua varten: Tuki ja joustavuus

Tuki vaikeina aikoina vahvistaa ystävyyssuhteita. Ystävän tarjoama emotionaalinen  tuki voi vaikuttaa myönteisesti toisen hyvinvointiin. Ystävä edesauttaa vaikeita asioita läpikäyvää ystävää pääsemää  paremmin yli vaikeuksista.  Ihmiselämään kuuluu usein vaiheita, jolloin olemme hakusessa itsemme kanssa. Käymme ehkä läpi kriisejä, tai kasvun vaiheita. Ehkä etsimme identiteettiämme? Joskus identiteetin etsintään kuuluu luonnollisesti vaiheita, joissa ihminen ilmaisee hyvinkin eri puolia itsestään, vaikkeivat nämä puolet edustaisikaan välttämättä todellista itseä. Parhaimmillaan ystävät ovat kärsivällisiä ja sietävät myös ystävän epätäydellisyyttä ja mokia.  Joustavuus edistää ystävyyssuhteiden kestävyyttä

Esimerkki: Ystäväsi käy läpi vaikean elämäntilanteen, ja tarjoamalla hänelle kuuntelevan olkapään osoitat tukeasi. 

7. Huumorintaju

Hyvä ystävä on yleensä henkilö, jonka kanssa nautit ajastasi. Hyvän ystävän kanssa voit nauraa, pitää hauskaa, tuntea yhteyttä ja yleisesti nauttia toistenne seurasta. Sen sijaan että huolehtisit arvostelusta, voit usein tuntea olosi mukavaksi ja luottavaiseksi. Yhteinen huumorintaju luo keveyttä ystävyyssuhteen  ilmapiiriin. Huumori voi olla kaksiteräinen miekka. Nauramalla voi väistellä liikaakin ja olla kohtaamatta tärkeitäkin kipukohtia. Siitä huolimatta, nauru voi joskus olla yhteinen keino käsitellä vaikeita aiheita, kunhan se ei jää ainoaksi tavaksi käsitellä haastavia tunteita. Tutkimuksissa on todettu, että jaettu huumorintaju vahvistaa yhteyttä. 

Esimerkki: Ystäväsi heittää vitsin, ja nauratte yhdessä, luoden positiivisen hetken.

8. Itsehillintä

Pitkään ystävyyteen sisältyy monenlaisia eri vaiheita ja myös kohtia, joihin voi liittyä pettymystä. Kyky säilyttää rauhallisuus myös mahdollisissa riidoissa on tärkeä taito. Itsehillintä auttaa välttämään tarpeetonta konfliktia ja ylläpitää suhteen tasapainoa. 

Esimerkki: Ystäväsi esittää eriävän mielipiteen, ja sen sijaan, että reagoit impulsiivisesti, säilytät rauhallisen mielen ja ilmaiset ajatuksesi harkiten.

Minkälainen ystävä sinä olet? Toivottavasti löysit taitoalueita, joissa olet jo vahvoilla. Entä löysitkö ideoita siihen, millaisia taitoja kehittämällä voisit olla entistä parempi ystävä? Voit pohtia, miltä uuden taidon hallitseminen konkreettisesti näyttäytyisi ystävien kanssa. Samalla kannattaa reflektoida sitä, löytyykö ystävyyssuhteistasi riittävästi laadukkaan, terveen ystävyyden elementtejä.

nappaa tästä psykoterapeutin vinkit

Mistä tunnistaa hyvän ystävän?

Hyvän ystävän tunnistaa monista eri piirteistä ja seuraavan listan avulla voit tarkastella myös sitä, millainen ystävä juuri sinä olet. Huomioi erityisesti se, mikä jo toimii ja toisaalta se, missä voisit vielä kehittyä.

  • Kuunteleminen: Hyvä ystävä kuuntelee toista aktiivisesti ja aidosti. Kuunteleminen luo ymmärrystä ja lähentää ystäviä.
  • Empatia: Kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan edistää syvempää yhteyttä ja tukee ystävyyden kehittymistä. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ystävä arvostaa toista sellaisenaan ja hyväksyy erilaisuuden.
  • Luotettavuus: Ystävän tulee olla luotettava ja pitää kiinni lupauksistaan. Luottamus on ystävyyden peruspilari.
  • Rehellisyys:  Avoin ja rehellinen kommunikaatio auttaa rakentamaan vahvaa ystävyyttä. Rehellisyys edistää luottamusta.
  • Anteeksiantaminen: Ystävänä oleminen tarkoittaa myös virheiden ja konfliktien käsittelyä. Anteeksiantaminen on tärkeä taito terveiden suhteiden ylläpitämisessä.
  • Tuen tarjoaminen:  Ystävä tukee toista vaikeina aikoina ja juhlii yhdessä hyviä hetkiä. Tuki lujittaa ystävyyttä. Ystävyyteen mahtuu erilaisia tilanteita, ja joustavuus auttaa sopeutumaan myös muutosvaiheisiin.
  • Huumorintaju:  Yhteinen huumorintaju luo iloista ilmapiiriä ja auttaa käsittelemään elämän haasteita kevyemmin.
  • Itsehillintä:  Ystävänä oleminen vaatii joskus itsehillintää ja kykyä pysyä rauhallisena vaikeissakin tilanteissa. Tämä auttaa välttämään tarpeetonta konfliktia.

Toisinaan ystävyyssuhteissa tulee vastaan ristiriitoja tai isompia konflikteja, joiden ratkominen ei ota onnistuakseen. Tiesitkö, että voitte myös ystävän kanssa halutessanne varata meille ajan pariterapiaan? Toisinaan konflikteja haluaa käsitellä kahdestaan terapeutin kanssa, jolloin sopiva terapiamuoto voisi olla esimerkiksi lyhytterapia, joka kestää tyypillisesti noin 5–20 kertaa tilanteestasi riippuen.


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Katri Kanninen psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.