Ahdistus on kuin klassinen maatuska-nukke, joka kätkee sisäänsä monia kerroksia. Jokainen kerros paljastaa uuden ulottuvuuden ahdistuksen alkuperästä ja tarjoaa mahdollisuuden syvempään itsetuntemukseen ja paranemiseen. Lähdetään yhdessä tutkimaan näitä kerroksia ja tätä kautta pohtimaan, mistä löytäisit keinoja oman ahdistuksesi kanssa työskentelyyn.
”Onko arkesi täynnä stressiä ja paineita? Nämä ulkoiset tekijät voivat laukaista ahdistusta ja saada olon ylikuormittuneeksi.”
1. Realiteettitaso: Elämän myrskyt
Maatuska-nuken uloin kerros heijastaa elämän konkreettisia haasteita. Oletko kokenut viime aikoina menetyksiä, muutoksia tai traumaattisia tapahtumia? Onko arkesi täynnä stressiä ja paineita? Nämä ulkoiset tekijät voivat laukaista ahdistusta ja saada olon ylikuormittuneeksi.
Itsetutkiskelua:
- Oletko viimeisen vuoden tai puolen vuoden aikana kokenut merkittäviä haasteita, stressiä, onnettomuuksia tai menetyksiä?
- Mitkä ovat elämässäsi juuri nyt suurimmat stressin lähteet? Onko kyseessä työ, ihmissuhteet, terveys, talous tai jokin muu?
- Miten nämä stressit vaikuttavat fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiisi? Huomaatko esimerkiksi nukkumisen haastetta, ruokahalun muutoksia, ärtyneisyyttä tai keskittymisvaikeuksia?
- Onko jotain konkreettisia askelia joita voisit ottaa näiden stressitekijöiden vähentämiseksi tai hallitsemiseksi?
”Maatuska-nuken toinen kerros vie meidät syvemmälle, eksistentiaalisen ahdistuksen äärelle.
Tämä on ihmisyyteen kuuluva kokemus, jossa pohdimme elämän tarkoitusta, kuolemanpelkoa, yksinäisyyttä ja vapauden vs. vastuun rajallisuutta. ”
2. Eksistentiaalinen ahdistus: Elämän suuret kysymykset
Maatuska-nuken toinen kerros vie meidät syvemmälle, eksistentiaalisen ahdistuksen äärelle. Tämä on ihmisyyteen kuuluva kokemus, jossa pohdimme elämän tarkoitusta, kuolemanpelkoa, yksinäisyyttä ja vapauden vs. vastuun rajallisuutta. Vaikka nämä kysymykset ovat universaaleja, ne voivat tuntua erityisen painostavilta nykymaailman haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja yhteiskunnallisten levottomuuksien, keskellä.
Itsetutkiskelua:
- Mitkä ovat sinulle tärkeitä arvoja ja tavoitteita elämässä? Ovatko ne linjassa sen kanssa, miten käytät aikaasi ja energiasi?
- Koetko eläväsi näiden arvojen mukaisesti? Jos ei, mikä estää sinua tekemästä muutoksia?
- Miten koet oman paikkasi maailmassa ja yhteytesi muihin ihmisiin? Onko elämässäsi riittävästi merkityksellisiä ihmissuhteita?
- Mitä ajatuksia ja tunteita kuolema sinussa herättää? Onko sinulla keinoja käsitellä näitä tunteita?
”Kolmas kerros paljastaa sisäisen kriitikon, joka pahimmillaan voi piiskata meitä armottomilla vaatimuksilla ja arvostelulla.”
3. Sisäinen kriitikko: Armoton ääni sisälläsi
Kolmas kerros paljastaa sisäisen kriitikon, joka pahimmillaan voi piiskata meitä armottomilla vaatimuksilla ja arvostelulla. Samanaikaisesti on hyvä muistaa, että sisäinen kriitikko kuuluu meidän jokaisen elämään. Me kaikki olemme olleet lapsia, joiden vanhempien kasvattamistehtävään on kuulunut rajata, opettaa, neuvoa ja ojentaa meitä.
Sisäisen kriitikon ääni voi olla peräisin lapsuuden kokemuksista, joissa olemme sisäistäneet vanhempien tai muiden tärkeiden aikuisten kriittiset viestit. Yleensä sisäinen kriitikko muodostuu ensimmäisten 3–7 ikävuoden välillä. Se voi myös heijastaa yhteiskunnan suorituskeskeisiä arvoja ja epärealistisia odotuksia.
Itsetutkiskelua:
- Miten sisäinen kriitikkosi yleensä puhuu sinulle? Mitä sanoja ja ilmauksia se käyttää?
- Millaisissa tilanteissa se on aktiivisimmillaan? Onko se erityisen äänekäs, kun teet virheitä, kohtaat haasteita tai olet vuorovaikutuksessa tiettyjen ihmisten kanssa?
- Miten voit vastata sisäisen kriitikkosi negatiivisille viesteille ystävällisemmin ja myötätuntoisemmin? Voitko kuvitella, että puhuisit itsellesi samalla tavalla kuin puhuisit parhaalle ystävällesi
”Ahdistuksen sisimmät kerrokset voivat ilmetä esimerkiksi irrationaalisina pelkoina, vaikeuksina luottaa muihin tai toistuvina negatiivisina ajatusmalleina.”
4. Sisimmät kerrokset: Tunteiden ja varhaisten kokemusten aitta
Maatuska-nuken sisimmät kerrokset kätkevät syvimmät tunteemme ja varhaiset kokemukset. Nämä voivat olla tiedostamattomia tai vaikeasti käsiteltäviä, mutta ne vaikuttavat merkittävästi nykyiseen elämäämme ja ahdistukseemme. Ne voivat ilmetä esimerkiksi irrationaalisina pelkoina, vaikeuksina luottaa muihin tai toistuvina negatiivisina ajatusmalleina.
Itsetutkiskelua:
- Mitä tunteita koet vaikeimmaksi kohdata ja hyväksyä? Onko kyseessä viha, suru, häpeä, pelko tai jokin muu tunne?
- Millaisia tunteita sait ilmaista lapsuudessasi, ja mitkä piti kätkeä? Oliko perheessäsi esimerkiksi hyväksyttävää ilmaista vihaa, mutta ei surua?
- Onko elämässäsi toistuvia kuvioita, jotka saattavat juontaa juurensa varhaisiin kokemuksiin? Esimerkiksi valitsetko aina kumppaneita, jotka muistuttavat sinua jostakin lapsuuden aikaisesta henkilöstä?
Voit koittaa esim. täydentää seuraavia lauseita eteenpäin ja tarkastella mielesi tuotoksia
Jos antaisit kaiken rakkautesi ja huomiosi jollekin toiselle…
Jos en koskaan enää näkisi sinua…
Jos katsoisit minuun inhoten tai vihaisesti…
Mikä auttaa ahdistukseen?
Ahdistuksen hoitaminen: Eri tasot, eri lähestymistavat
Ahdistuksen hoitamiseen on monia keinoja, ja itsetutkiskelu on tärkeä osa prosessia. Terapeutin kanssa työskentely voi auttaa sinua avaamaan maatuska-nuken kerroksia turvallisessa ympäristössä ja löytämään juuri sinulle sopivat työkalut ahdistuksen hallintaan. Muista, että et ole yksin ahdistuksesi kanssa, ja apua on saatavilla.
Hoito riippuu usein siitä, millä tasolla ahdistus on voimakkaimmillaan:
- Pintakerroksen ahdistukseen,joka liittyy konkreettisiin elämäntilanteisiin, voivat auttaa erilaiset stressinhallintakeinot, kuten rentoutumisharjoitukset, liikunta ja sosiaalinen tuki. Usein jo muutaman kerran mielenhuolto tai lyhytterapia voi olla riittävä tuki. Myös kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) voi olla hyödyllinen ajatusmallien muuttamiseen ja uusien, terveellisempien toimintatapojen oppimiseen.
- Syvemmällä olevat ahdistuksen kerrokset, kuten eksistentiaalinen ahdistus, sisäisen kriitikon ääni ja varhaiset kokemukset, vaativat usein syvällisempää tutkimista ja käsittelyä. Psykodynaaminen terapia, kognitiivis-analyyttinen terapia, integratiivinen terapia, skeema- ja hahmoterapia ovat esimerkkejä terapiamuodoista, jotka voivat auttaa näiden kerrosten avaamisessa ja haavojen parantamisessa. Nämä terapiamuodot keskittyvät tiedostamattomiin prosesseihin, varhaisiin kokemuksiin ja niiden vaikutukseen nykyhetkeen. Tiesitkö, että löydät meiltä myös psykoterapiaa?
Sisäisen kriitikon vaikutusvalta ja avun hakeminen
Sisäisen kriitikon voimakkuus ja sen vaikutus toimintakykyysi määrittävät usein, millaista apua tarvitset. Jos sisäinen kriitikko on läsnä, mutta et koe sen haittaavan elämääsi merkittävästi, kevyemmät mielen hyvinvointia tukevat menetelmät, kuten mindfulness tai itsemyötätuntoharjoitukset, voivat olla riittäviä. Jo muutaman kerran psykologin tarjoama mielenhuolto voi olla tarpeeksi iso apu.
Mikä mielenhuolto?
Mielenhuolto on matalan kynnyksen keskusteluapua psykologitaustaisen lyhytterapeutin kanssa. Mielenhuolto on tyypillisesti etäkäynti ja sen hinta on aina sama riippumatta terapeutista. Saatavana on 20 min ja 45 min aikoja.
120 € – 45 min tapaaminen
65 € – 20 min tapaaminen
Jos taas sisäinen kriitikko on hyvin ankara ja lamauttava tai ahdistuksesi liittyy varhaisiin traumaattisiin kokemuksiin, voi olla tarpeen hakeutua pidempikestoiseen psykoterapiaan, kuten KAT, integratiiviseen, skeema, hahmo- tai psykodynaamiseen terapiaan. Nämä terapiamuodot tarjoavat syvemmän ymmärryksen ahdistuksen juurisyistä ja auttavat kehittämään pysyvämpiä muutoksia ajattelu- ja toimintatavoissa.
Mikä auttaa ahdistukseen?
Ylläolevien syvempää ymmärrystä rakentavien vinkkien lisäksi voit kokeilla lievittää ahdistustasi seuraavin keinoin:
- Rentoutumistekniikat: Mindfulness, jooga, hengitysharjoitukset ja progressiivinen lihasrentoutus voivat auttaa rauhoittamaan kehoa ja mieltä.
- Liikunta: Säännöllinen liikunta auttaa purkamaan stressiä ja vapauttamaan mielihyvähormoneja.
- Luovuus: Ilmaise itseäsi luovasti kirjoittamalla, maalaamalla, tanssimalla tai musisoimalla. Tämä voi auttaa sinua käsittelemään tunteitasi ja löytämään uusia näkökulmia.
- Yhteys luontoon: Vietä aikaa luonnossa, sillä se voi rauhoittaa mieltä ja kehoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luontoaltistuksella voi olla merkittävä vaikutus stressin ja ahdistuksen vähentämiseen.
- Sosiaalinen tuki: Jaa tunteitasi läheistesi kanssa tai liity vertaistukiryhmään. Muiden ihmisten tuki ja ymmärrys.
Ahdistus on monimuotoinen ilmiö, ja sen hoitaminen vaatii usein yksilöllistä lähestymistapaa. Tärkeintä on tunnistaa omat ahdistuksen lähteet ja löytää itselle sopivat keinot sen kanssa työskentelyyn. Ammattiapu voi olla korvaamatonta tässä prosessissa, joten älä epäröi hakea sitä tarvittaessa.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Olen Katri Kanninen, psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.
