Siirry sisältöön

Lyhyt terapia vai pitkä psykoterapia – kumpi sopii sinulle?

Katri Kanninen

”Terapia” on sanana kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu hyvin erilaisia lähestymistapoja ja pituuksia. Yksi käy viisi kertaa ja saa juuri sen, mitä tarvitsi. Toinen työskentelee vuosia ja tekee elämänsä syvintä muutostyötä. Molemmat ovat oikeassa paikassa.

Miten tietää, kumpi on sinulle?

Lyhytterapia – strateginen ja tehokas työkalu

Lyhytterapiat kestävät tyypillisesti noin 5–16 tapaamista. Ne ovat ajallisesti rajattuja ja tavoitteiltaan fokusoituja. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat terapian ”kevytversio” – ne ovat tutkitusti tehokkaita oikeaan tilanteeseen.

Lyhytterapia toimii erityisen hyvin, kun ongelma on selkeärajainen ja suhteellisen tuore: akuutti stressi, elämänmuutos, tietty pelko tai käytännön haaste ihmissuhteessa. Kun muu elämä toimii kohtuullisesti ja tarvitset tukea juuri tähän yhteen asiaan, lyhytterapia voi antaa sen tehokkaasti.

Heltin terapeuteista moni on psykologitaustainen lyhytterapeutti. He ovat koulutettuja ammattilaisia, jotka osaavat arvioida tilannettasi – ja tarvittaessa ohjata eteenpäin, jos tilanne kaipaa enemmän. Psykologin koulutus antaa syvällisen ja ainutlaatuisen kehikon ymmärtää mielen toimintaa niin aivo-,  persoonallisuus- kuin tunne tasolla.

Lyhyt psykoterapia – kun pintaa täytyy raaputtaa syvemmältä

Lyhyt psykoterapia (noin 16–40 istuntoa) sopii tilanteisiin, joissa ongelma ei ole aivan niin yksinkertainen. Tunnistat kuvion, joka toistuu – samanlaiset suhteet, sama burnout-kierre, sama tapa vetäytyä juuri silloin, kun pitäisi olla läsnä – mutta et täysin tavoita, mistä se tulee.

Työskentelyssä tarvitaan ymmärrystä siitä, miksi toimit niin kuin toimit. Ja juuri siitä ymmärryksestä käsin voi alkaa muuttua. Ymmärryksestä käsin lähtevä muutostyöskentely juurtuu syvemmin ja pysyvämmin arkeen kuin pelkkä oirekeskeinen työskentely. Heltin psykoterapeutit ovat integratiivisia, mikä tarkoittaa sitä, että heillä on laajaa taitoa räätälöidä työskentely monitasoisesti niin ymmärtäen taustaa kuin hyödyntäen tarvittaessa erilaisia työskentelymenetelmiä. Integratiivisuus tarkoittaa siis laajakatseisuutta.

Arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistu meta-analyysi osoitti, että lyhytpsykodynaaminen terapia on yhtä tehokas kuin vaikkapa viime vuosina näkyvämmin esillä ollut  kognitiivis-behavioraalinen terapia. Mielenkiintoista on, että vaikutukset eivät vain pysyneet seuranta-aikana – ne jopa kasvoivat.

Pitkä psykoterapia – kun muutos tapahtuu syvemmällä tasolla

Pitkä psykoterapia kestää tyypillisesti vuodesta useampaan vuoteen. Sen tavoite on erilainen: ei vain oireiden lievitys, vaan persoonallisuuden rakenteellinen muutos.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Pitkässä terapiassa on aikaa tutkia, miten varhaiset kiintymyssuhteet ovat muovanneet tapaasi olla suhteissa – ja miten se heijastuu tähän päivään ja nykysuhteisiin. Miten isän etäisyys tai äidin kriittisyys elää edelleen siinä, miten koet riittävyyttä töissä, tai miksi läheisyys voi ahdistaa, vaikka kaipaat sitä. Nämä eivät ole asioita, jotka muuttuvat muutamalla tapaamiskerralla – ei koska se olisi mahdotonta, vaan koska ne vaativat tilaa, toistoa ja luottamusta.

Helsingin psykoterapiatutkimus – toistaiseksi ainoa satunnaistettu kontrolloitu tutkimus maailmassa, joka vertasi pitkiä ja lyhyitä terapioita – seurasi potilaita kymmenen vuoden ajan. Pitkä psykoterapia tuotti suurempia ja kestävämpiä muutoksia erityisesti persoonallisuuden rakenteissa ja ihmissuhteissa.  Merkittävämpi havainto tutkimuksessa oli, että lyhytterapiaryhmien potilaat käyttivät seuranta-aikana huomattavasti enemmän lisähoitoja – uusia terapioita ja lääkitystä. Monille lyhytterapia ei siis ollut riittävä kantamaan pitkällä tähtäimellä, vaikka usein tarjosi merkittävää helpotusta lyhytterapiajakson aikana.

Kymmenen vuoden jälkeen pitkän psykoterapian saaneista 40 % oli oireettomia ilman lisähoitoja. Lyhytterapiaryhmissä vastaava luku oli 23–26 %. Ihan oma kysymyksensä sitten onkin, tarviiko ihmisen pärjätä yksin? Vai onko ok, että käy tankkaamassa lisää apua silloin kun tilanne ja vointi niin edellyttävät?

Kumpi sopii sinulle? Kolme kysymystä

Onko ongelma rajattu vai toistuva? Jos asia on tuore ja selkeärajainen, lyhytterapia todennäköisesti riittää. Jos sama kuvio on toistunut vuosia tai vuosikymmeniä, tarvitaan enemmän aikaa ja syvyyttä.

Tarvitsetko työkaluja vai ymmärrystä? Konkreettisiin taitoihin ja käytännön muutokseen lyhytterapia sopii usein hyvin. Jos haluat ymmärtää, miksi toimit niin kuin toimit – eikä vain muuttaa toimintaa –  psykoterapia (joko lyhyt tai pitkä) antaa enemmän.

Kuinka perustavanlaatuinen muutos tarvitaan? Jos kipukohdat liittyvät siihen, kuka olet suhteissa, miten koet oman arvosi tai miten reagoit hylkäämiseen, ollaan alueella, joka usein vaatii pitkäkestoisempaa työskentelyä.


Hyvä uutinen: sinun ei tarvitse tietää eikä päättää tätä yksin. Heltin terapeutit tekevät arvioinnin yhdessä kanssasi ensimmäisten kolmen tapaamisen aikana. Sen perusteella rakentuu suunnitelma, joka vastaa juuri sinun tilannettasi.

Tutustu terapeutteihimme ja varaa aika osoitteessa withheltti.fi.

Kuuntele Terapiassa -podcastin jakso aiheesta

Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Katri Kanninen on psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.


Lähteet

Driessen, E., Hegelmaier, L. M., Abbass, A. A., Barber, J. P., Dekker, J. J., Van, H. L., Jansma, E. P., & Cuijpers, P. (2015). The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy for depression: A meta-analysis update. Clinical Psychology Review.

Knekt, P., Lindfors, O., Härkänen, T., Välikoski, M., Virtala, E., Laaksonen, M. A., … & Helsinki Psychotherapy Study Group. (2008). Randomized trial on the effectiveness of long- and short-term psychodynamic psychotherapy and solution-focused therapy on psychiatric symptoms during a 3-year follow-up. Psychological Medicine.

Leichsenring, F., & Rabung, S. (2008). Effectiveness of long-term psychodynamic psychotherapy: A meta-analysis. JAMA.

Leichsenring, F., & Rabung, S. (2011). Long-term psychodynamic psychotherapy in complex mental disorders: update of a meta-analysis. The British Journal of Psychiatry.

Takaisin ylös