Psyykkiseen apuun hakeutumisessa on outo kynnys, jota ei ole fyysisessä terveydenhuollossa: täytyy ensin todistaa itselleen, että voi tarpeeksi huonosti. Hammaslääkäriin ei kuitenkaan mennä vasta siinä vaiheessa, kun hammas on mädäntynyt suussa. Keuhkoja ei jätetä hoitamatta odottaen kunnes henki ei enää pihise. Miksi mieli olisi eri asia?
Mistä ajatus tulee?
Meillä on kulttuurinen tapa ajatella, että apua saa hakea vasta kun tilanne on kriisiytynyt. Lääkäriin mennään vasta kun on kunnolla sairas, ei silloin kun ”vain” väsyttää. Terapiaan mennään kun on diagnoosi, ei silloin kun ”vain” jokin tuntuu hankalalta.
Mutta mieli ei toimi niin kuin polvi, johon tulee näkyvä vamma. Psyykkinen kuormitus ei anna yhtä selkeästi mitattavaa oiretta kuin vaikkapa 39 asteen kuume. Sen sijaan se hiipii – ensin ehkä unettomuutena, sitten ärtymyksenä, sitten tuntemuksena siitä, että jokin on pielessä, mutta ei oikein osaa sanoa mikä.
Moni sortuu odottamaan. Kunnes voi ”tarpeeksi huonosti”.
Terapia ei ole vain kriiseihin
Terapia on työkalu itseymmärrykseen – ei viime hetken pelastusoperaatio. Sitä kannattaa hyödyntää silloin, kun haluaa ymmärtää itseään paremmin, kun jokin toistuva kuvio elämässä alkaa häiritä, kun ihmissuhteet tuntuvat hankalilta ilman selvää syytä, tai kun halu muuttua on olemassa, mutta omin avuin mikään ei tunnu liikahtavan.
Kaikki nämä ovat riittäviä syitä.
Moni tulee ensimmäiselle tapaamiselle pohtien: ”En tiedä, onko minulla “oikeasti” mitään hätää.” Mutta jos kaikki olisi oikeasti hyvin, et olisi miettinyt terapiaa. Usein tämä heijastelee itsearvostuksen puutetta. Ihminen ei näe, että minä itse voisin olla niin arvokas, että minusta kannattaa pitää huolta.
Odottamisen hinta
Psyykkinen kuormitus ei yleensä häviä itsekseen. Se joko purkautuu jossakin kohdassa – kehossa, ihmissuhteissa, töissä jaksamisessa – tai kasvaa hiljalleen niin tutuksi, että alkaa tuntua normaalilta arjen kumppanilta.
Psyykkinen kuormitus ei yleensä häviä itsekseen. Se joko purkautuu jossakin kohdassa – kehossa, ihmissuhteissa, töissä jaksamisessa – tai kasvaa hiljalleen niin tutuksi, että alkaa tuntua normaalilta arjen kumppanilta.
Varhainen tuki on tehokkaampaa kuin myöhäinen korjausliike. Tämä pätee terapiaan aivan samoin kuin fyysiseen terveyteen. Lyhyt, oikea-aikainen interventio voi riittää. Jos odottaa siihen asti, että tilanne on kriisissä tai kunnon solmussa, tarvitaan usein pidempikestoisempaa apua – ja toipuminen kestää pidempään.
Et vie kenenkään paikkaa
Terapiaan hakeutuminen ei ole nollasummapeliä, jossa sinun paikkasi olisi pois joltakulta muulta, joka ”oikeasti” tarvitsee apua. Oman hyvinvoinnin hoitaminen ei ole itsekkyyttä – se on vastuunkantamista itsestä ja lähimmäisistä. Se miten sinä voit, vaikuttaa suoraan myös läheisten hyvinvointiin.
Riittävä syy terapiaan on se, että jokin tuntuu hankalalta ja haluaa ymmärtää sitä paremmin. Se riittää.
Jos olet jo jonkin aikaa miettinyt, olisiko terapia sinulle – todennäköisesti on. Ensimmäinen askel ei sido pitkään prosessiin. withHeltti.fi:ssä voit tutustua terapeutteihimme ja varata ajan. Katsotaan yhdessä, mitä sinulle juuri nyt sopii.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Katri Kanninen on psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.
Katri Kanninen
Sähköposti: katri.kanninen@heltti.fi