Harkitsetko terapian aloittamista? Ehkä olet kuullut, että terapiasuhteessa on olennaista, että kemiat kohtaavat, mutta miten merkityksellistä se oikeastaan on? Onko terapeutista tykättävä yhtä paljon kuin potentiaalisesta ystävästä vai ovatko jotkut tietyt ominaisuudet tärkeämpiä? Etsitkö empaattista kuuntelijaa, ratkaisuhakuista coachia vai ajatuksiasi haastavaa älyllistä keskustelukumppania?
Aloittaminen terapian polulla on rohkea askel kohti parempaa henkistä hyvinvointia. Asiakkaan roolissa voit ottaa jo alkuun aktiivisen roolin ja tunnistaa omat tarpeensa ja mieltymyksensä terapian suhteen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä asiakkaan roolissa voi ottaa huomioon kun aloittaa terapian, keskittyen erityisesti mieltymyksiin ja niiden merkitykseen terapeuttisessa prosessissa.
Terapiaan liittyvät mieltymykset
Asiakkaan mieltymykset, eli toiveet ja odotukset terapeutin ja terapian suhteen, voivat muodostua terapian onnistumisen kulmakiveksi. Tutkimukset osoittavat, että kun terapia vastaa asiakkaan mieltymyksiä, hoidon keskeytysriski vähenee jopa 50 %, ja tulokset paranevat. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on kiinnittää huomiota omiin toiveisiin ja tarpeisiin.
Terapiamuoto ja kesto: Asiakkaana voi pohtia, millainen terapia sopii parhaiten omaan tilanteeseen. Kognitiivinen, kognitiivis-analyyttinen, ratkaisukeskeinen, käyttäytymisterapeuttinen vaiko psykodynaaminen lähestymistapa? On tärkeää valita sellainen hoitomuoto, joka resonoi henkilökohtaisesti. Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikille terapeutin koulukunnalla ei ole väliä. Tutkimuksista tiedetään, että eri suunnan terapeutit tekevät enemmän saman- kuin erityylisiä asioita. Voit miettiä etukäteen minkä pituiseen terapiaan olet varautunut, mikä tuntuu intuitiivisesti hyvältä ja mihin sinulla on tällä hetkellä varaa.
Terapeutin valinta: Jokainen terapeutti on omanlaisensa, ja voit pohtia millainen terapeutti tuntuu itselleen sopivalta. Joillekin terapeutin empaattisuus on ykkösasia. Toinen kokee, että terapeutin pohjakoulutuksella on suuri merkitys.
Joskus terapeutin samankaltainen tausta ja/tai kokemukset saattavat helpottaa vuorovaikutusta. Esimerkiksi uskonto, etninen tausta ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvät tekijät voivat tuntua joissain elämän taitekohdissa erityisen tärkeiltä.
Menetelmät: Voit miettiä jo etukäteen millaiset terapiamenetelmät ja -tekniikat tuntuvat itselleen luontevilta. Onko online-terapia parempi vai perinteinen kasvokkainen kohtaaminen? Oletko kiinnostunut työstämään lapsuuttasi? Vai haluatko ennen kaikkea keskittyä jonkin oireen ylittämiseen? Oletko halukas tekemään kotitehtäviä vai etsitkö ennen kaikkea paikkaa, jossa haluat tulla kuulluksi?
Yleisiä huolenaiheita ja niiden käsittely
Aina toiveet ja terapeutin taustat ja mahdollisuudet eivät voi kohdata. Tämä tulisi kuitenkin käsitellä avoimesti, ja niiden käsittely johtaa usein syvempään keskinäiseen ymmärrykseen.
“En tiedä mitä haluan ja tarvitsen”: On totta, että joskus ei asiakkaana etenkään alkuun välttämättä tiedä, mitä haluaa terapialtaan. Tämä ei ole ongelma, ja terapeutti voi tarpeen mukaan rohkaista keskustelua, tarjoten mahdollisuuden ilmaista toiveita ja mieltymyksiä siinä vaiheessa kun ne selkiytyvät. On ihan ok olla myös haluamatta mitään erityistä.
Toivottu vs. tarpeellinen: Asiakkaan roolissa ihminen saattaa haluta myös jotain, mikä ei välttämättä ole hänelle hyödyllistä. Hyvä esimerkki on tästä vaikkapa ikuinen toive siitä, että terapeutti olisi aina lämmin, empaattinen ja myötäelävä. Tämä saattaa tuntua ihanalta, mutta pidemmän päälle terapiassa tarvitaan paljon muutakin. Terapiasuhteessa yhteinen kysymys onkin mitä ihminen pohjimmiltaan juuri nyt elämässään tarvitsee ja mistä vastaus tarpeisiin löytyy? Terapeutin pitää pystyä myös tuomaan esiin havaitsemiaan vaikeita asioita, joita ihminen ei aina itse tunnista eikä ole alkuun valmis kohtaamaan. Tällaisissa tilanteissa terapeutin rooli on keskustella asiasta avoimesti asiakkaan kanssa ja löytää yhdessä paras tapa edetä.
Mieltymykset muuttuvat: Toiveiden arviointi ja niiden soveltaminen terapiassa kehittyvät yleensä terapian edetessä. Kaikkea ei voi tietää etukäteen. Hyvänä ohjenuorana voi pitää jatkuvaa keskustelua ja joustavuutta, jotta terapiasta saadaan mahdollisimman hyödyllinen. Asiakkaan roolissa kannattaa olla mahdollisimman suora ja avoin omista ajatuksista ja myös pettymyksistä, joihin terapiassa törmää. Pettymykset kuuluvat elämään, eikä terapian näyttämö ole sekään alue, jossa tanssitaan pelkästään ruusuilla. On hyvä muistaa, että terapeuttikin on vain inhimillinen ihminen, joka pyrkii auttamaan asiakkaitaan omien taitojensa ja myös vaillinaisuuksiensa puitteissa.
Terapeuttishoppailu: Joskus voi olla hyvä käydä parilla eri terapeutilla ennen terapiaprosessin aloittamista, jos ei ole varma siitä onko ensimmäinen tapaamasi terapeutti sinulle soveltuva. Jos et kuitenkaan 2–3 terapeutin tavattuasi löydä unelmiesi ammattilaista, voi olla tarpeen pohtia omaa vaatimustasoa :). Me terapeutit emme ole yli-ihmisiä, ja useimmiten se riittää silti siihen, että voimme olla “riittävän hyviä” kanssakulkijoita elämän vaikeina aikoina.
Koulutus ratkaisee – miksi psykologin taustalla on väliä
Terapiakentällä liikkuu hyvin erilaisia auttajia. Koulutuksen kirjo on laaja: taustalla voi olla psykologin tai lääkärin tutkinto, psykoterapeuttikoulutus, mutta myös paljon lyhyempiä ja kevyempiä koulutuksia – tai ei muodollista koulutusta lainkaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki lyhyemmän koulutuksen saaneet olisivat huonoja auttajia. Mutta se tarkoittaa, että ammattitaidon taso vaihtelee merkittävästi, eikä se aina näy päällepäin.
Psykologin viisivuotinen tieteellinen tutkinto antaa jotain, mitä ei voi korvata empatialla tai hyvällä sydämellä. Psykologi ymmärtää, miten aivot ja hermosto säätelevät tunteita ja käyttäytymistä – ja miksi jokin reaktio, joka näyttää irrationaaliselta, on biologisesti täysin ymmärrettävä. Hän tuntee kehityspsykologian: miten lapsuuden kokemukset rakentuvat aikuisuuteen, miten kiintymyssuhteet muovautuvat ja miten ne elävät edelleen tavassa, jolla olemme suhteissa muihin.
Psykologi osaa tehdä tasodiagnostiikkaa – arvioida, kuinka syvällä ongelma on. Onko kyse tilannekohtaisesta kuormituksesta vai persoonallisuuden rakenteeseen juurtuneesta kuviosta? Voiko taustalla olla neuropsykologinen tekijä kuten ADHD, lukivaikeus tai toiminnanohjauksen haasteet, jotka ovat vuosia naamioituneet muiksi ongelmiksi? Tarvitaanko psykiatrista arviointia? Nämä ovat kysymyksiä, joihin psykologin koulutus antaa välineet vastata.
Psykologi ymmärtää myös persoonallisuuden rakennetta: miten ihminen on oppinut suojelemaan itseään, millaisia selviytymisstrategioita on kehittynyt ja mitä ne palvelevat – ja mitä ne estävät. Tämä tieto ohjaa työskentelyä oikeaan suuntaan alusta alkaen.
Laadukkaassa lyhytterapiassa tämä kaikki näkyy konkreettisesti: ongelmien nopea ja tarkka jäsentäminen, oikeiden tavoitteiden asettaminen ja se, että apu todella kohdistuu siihen, mikä on avun tarpeessa. Heltissä voit luottaa siihen, että kaikilla terapeuteillamme on vähintään psykologin tutkinto – ja sen myötä koulutus, joka tekee erotuksen.
Voit tehdä allaolevan testin, mikä auttaa sinua pohtimaan terapiaan ja terapeuttiin liittyviä kysymyksiä. Voit käydä vastauksia halutessasi läpi terapeutin kanssa.
TESTI
Terapeuttia valitsemassa: Mikä on minulle tärkeää?
1.Mikä seuraavista terapiasuuntauksista tuntuu sinulle intuitiivisesti oikeimmalta?
a. Terapia, jossa keskitytään nykyongelmien ratkaisuun ja tulevaisuuden tavoitteisiin.
b. Terapia, jossa tutkitaan ajattelumalleja, tunteita ja kokemuksia sekä niiden yhteyttä aiempiin ihmissuhteisiin.
c. Terapia, jossa tarkastellaan mielen toimintaa ja käyttäytymisen muutosta.
d. Terapia, jossa pureudutaan lapsuuden kokemuksiin ja tiedostamattomiin ajatuksiin.
2. Mikä on sinulle tärkein asia terapiassa?
a. Konkreettisten työkalujen ja harjoitusten saaminen.
b. Menneisyyden traumojen ja kokemusten syvällinen ymmärtäminen.
c. Tunteiden ja ajatusten yhteyden ymmärtäminen.
d. Eri terapiatyylien yhdistäminen joustavasti.
3. Kuinka tärkeää on, että terapeutti jakaa tai ymmärtää henkisen tai hengellisen arvomaailmasi?
a. Erittäin tärkeää, haluan hengellisyyden olevan osa terapiaa.
b. Melko tärkeää, toivon, että terapeutti ymmärtää sen merkityksen minulle.
c. Ei lainkaan tärkeää, en halua puhua terapiassa hengellisyydestä.
d. Tällä ei ole väliä, kunhan terapeutti on ammattilainen.
4. Kuinka tärkeää sinulle on, että terapeuttisi sukupuoli vastaa omaa sukupuoliasi tai mieltymyksiäsi?
a. Erittäin tärkeää, haluan terapeutiksi tietyn sukupuolen edustajan.
b. Melko tärkeää, minulla on vahva mieltymys sukupuolen suhteen.
c. Ei lainkaan tärkeää, sukupuolella ei ole merkitystä.
d. Haluaisin mieluiten sukupuolen moninaisuutta edustavan terapeutin.
5. Mikä on sinulle tärkein ominaisuus terapeutissa?
a. Analyyttinen ja suoraviivainen lähestymistapa.
b. Lämmin ja empaattinen, kannustava.
c. Utelias ja tutkiva, syvemmälle pureutuva.
d. Joustava ja sopeutuva, yhdistelevä.
6. Tuntuuko ajatus etäterapiasta mukavammalta kuin lähiterapiasta, vai päinvastoin?
a. Ehdottomasti lähiterapia. Minulle on tärkeää fyysinen läsnäolo.
b. Ehdottomasti etäterapia. Minulle on tärkeää joustavuus ja helppous.
c. Sekä että. Haluan joustavuutta terapian toteuttamisessa.
d. Minulle ei ole väliä.
7. Kuinka tärkeää sinulle on, että terapeutilla on samankaltainen etninen tausta kuin sinulla?
a. Erittäin tärkeää, haluan terapeutin, joka ymmärtää taustani kulttuurisen kontekstin.
b. Melko tärkeää, se luo turvaa ja syvempää yhteyttä.
c. Ei lainkaan tärkeää, taustalla ei ole merkitystä.
d. Tausta on yhdentekevä, kunhan terapeutti on ammattitaitoinen.
8. Miten haluaisit, että terapeutti reagoi, jos itket terapiassa?
a. Antaa sinun itkeä rauhassa ja odottaa, että olet valmis jatkamaan.
b. Kysyy, mikä on itkun takana ja rohkaisee ilmaisemaan tunteita.
c. Antaa pehmeän ja myötätuntoisen reaktion, halaa tai koskettaa.
d. Keskittyy vain aiheeseen, ilman erityistä reaktiota itkuun.
9. Kuinka pitkän terapiasuhteen toivot?
a. Lyhyt, noin 3-6 kuukautta.
b. Keskimääräinen, noin 1-2 vuotta.
c. Pitkä, useita vuosia.
d. Kesto ei ole tärkeä, kunhan saan apua.
10. Mitä haluaisit saavuttaa terapiassa lyhyellä aikavälillä (esim. 3-6 kuukautta)?
a. Välitöntä helpotusta oireisiin ja ahdistukseen.
b. Parempaa itsetuntemusta ja ymmärrystä omasta mielestä.
c. Konkreettisia muutoksia arkielämässä ja käyttäytymisessä.
d. Syvempää yhteyttä itseen ja toisiin.
Näiden kysymysten avulla voit peilata omia toiveitasi ja odotuksiasi. Ne antavat hyvän pohjan keskusteluille, kun aloitat tutustumisen mahdollisiin terapeuttien kanssa. Muista, että vastaukset ovat vain suuntaa-antavia, ja tärkeintä on löytää juuri sinulle sopiva ammattilainen.
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Katri Kanninen on psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.