Rajojen asettaminen vanhempana on jatkuvaa oppimista

withHeltti

Tunnistatko tilanteen, jossa sinun olisi pitänyt rajata lapsesi peliaikaa, mutta jätit rajaamisen tekemättä, koska pelkäsit lapsesi tunnereaktiota? Jäit seuraamaan tilannetta passiivisesti sivusta ja ajattelit, miten mahdotonta peliajan rajaaminen perheessänne onkaan. Tai tunnistatko tilanteita, joissa kiukustut suunnattomasti, kun nuori jatkaa epäasiallista käytöstään sinun huomautuksistasi huolimatta?

Kiukustuessasi saatoit heitellä tavaroita tai rankaista nuorta kotiarestilla. Koit myöhemmin olevasi täydellisesti epäonnistunut ja ihmettelit, miten tässä taas näin kävikään.

Vanhemmuus on toistuvaa rajojen asettamista, mutta myös samalla rajojen asettamisen opettelua. Asettamasi rajat luovat lapsellesi turvaa ja vahvistaa sinun ja lapsesi välistä yhteyttä. Asettaessasi rajoja toimit samalla lapsellesi tärkeänä mallina siinä, mitä tarkoittaa henkilökohtaisten emotionaalisten, fyysisten sekä henkisten rajojen kunnioittaminen.

Rajojen asettaminen on vuorovaikutuksessa olemista, jossa ei korostu ainoastaan sanasi, vaan myös katseesi ja ilmeesi, kehollinen etäisyytesi sekä äänen sävysi.

Miten oma lapsuutesi vaikuttaa rajojen asettamiseen ja lapsesi tunteiden kohtaamiseen?

Raskausaikana olette ehkä keskustelleet puolisosi kanssa ajatuksistanne ja toiveistanne millaiset asiat teille kummallekin on tärkeitä vanhemmuudessa sekä kasvatuksessa. Nämä toiveet ja arvot tuntuivat joskus ehkä yllättävänkin samansuuntaisilta. Lapsenne eri ikävaiheissa olette ehkä kohdanneet myös niitä tilanteita ja etenkin tunteita äärilaidasta toiseen, joihin vanhemmiksi tullessanne ette täysin osanneet valmistautua. Näissä tilanteissa puolisosi reagointitapa voi yllättää ja tuntua sinusta täysin vieraalta tai jopa väärältä. Joskus hankalalta tuntuva tilanne lapsenne kanssa on ajautunut ristiriidoiksi teidän välillenne.

“Rajojen asettamisen opettelu mahdollistuu vain silloin, kun sinulla on ympärilläsi riittävästi turvallisuutta.”

Tuomme jokaiseen vuorovaikutukseen oman menneisyytemme. Osa näistä tavoista reagoida ja toimia ovat siirtyneet teihin lapsuudenkotinne kasvatuskulttuureista ja osaltaan niihin vaikuttavat teidän molempien temperamentit. Rajojen asettamisen opettelu mahdollistuu vain silloin, kun sinulla on ympärilläsi riittävästi turvallisuutta.

Oletko sinä saanut lapsuudessasi ilmaista omia toiveitasi ja mielipiteitäsi pelkäämättä, että tulet toistuvasti torjutuksi tai mitätöidyksi? Onko sinulla ollut tilaa olla kiukkuinen ja pahantuulinen ilman, että sinua on vaadittu olemaan tyytyväisempi tai kiitollisempi? Nämä kaikki kokemuksesi vaikuttavat siihen, miten pystyt vanhempana kohtaamaan lapsesi tunteita tilanteissa, joissa asetat lapselle rajoja.

Mitä sinussa tapahtuu, kun jätät kieltämättä tai rajaamatta lasta?

Temperamenttierojen vuoksi toinen teistä voi tulistua nopeammin tai stressaantua herkemmin.  Toisaalta erot voivat näyttäytyä myös hankalissa tilanteissa vetäytymisenä tai kykynä uppoutua omaan tekemiseen ilman, että lasten kiljahdukset tai juoksuleikit omaa tekemistä erityisemmin häiritsisivät.

Huomaatko mitä sinussa tapahtuu silloin, kun jätät kieltämättä tai rajaamatta lasta? Vältteletkö kenties tilannetta kiinnittämällä huomiota muihin asioihin tai toivoen, että puolisosi ottaisi asian hoitaakseen? Herättävätkö lapsen kielteiset tunteet, vastustelu tai aggressio sinussa pelkoa ja avuttomuutta? Olet melkein varma, että tilanne ajautuu katastrofiksi, jos et peräänny ja anna lapselle myöden.

Pelkäät ehkä tekeväsi jotain peruuttamattomasti väärin tai toimivasi lasta alistavasti ja nöyryyttävällä tavalla. Lapsen kielteiset tunteet herättävät sinussa epävarmuuden tunteita sekä jähmettävää pelkoa, jotka saavat sinut vetäytymään tilanteesta. Vetäytyminen voi näkyä tilanteesta väistymisenä, vastuun siirtämisenä puolisolle, ”näkemättä jättämisenä” tai kiireeseen vetoamisena.

Oman lapsuuden kokemuksia ei tarvitse toistaa

Joskus vanhemman oma kasvuympäristö on ollut turvaton ja uhkaava. Turvattomassa ja uhkaavassa kasvuympäristössä olet oppinut suojautumaan hyökkäämällä ja uhkailemalla. Lähes huomaamatta nämä lapsuudenkotisi kurinpidolliset keinot ovat siirtyneet sinun lapsiesi kasvuympäristöön. Koet tästä ehkä joskus surua, sillä haluaisit toimia toisin ja rakentavammin, mutta et vain tiedä miten.

Vanhemmuus tarjoaa meille jatkuvan mahdollisuuden kasvuun ja uudenlaisten näkökulmien löytämiseen. Se, mikä on ollut ”totta” ja ”hyvää kasvatusta” 40 vuotta sitten, ei välttämättä toimi enää tänään ja tue parhaalla tavalla sinun lapsiesi tasapainoista kasvua.  Voit lähetä harjoittelemaan jämäkkyyttä pienin askelin.

Poimi tästä arkeen

5 vinkkiä lapsen rajojen asettamiseen

1. Aseta rajat selkeästi viestienPuhu kuuluvalla äänellä ja ota lapseen katsekontaktia.
”Vie puhelin lounaan ajaksi omaan huoneeseen”.  Vältä kysymyksiä ”Voisitko laittaa puhelimen nyt pois”.

2. Älä provosoidu lapsen sinuun kohdistuvasta kiukusta tai nimittelystä.
Sanoita ääneen mitä havaitset:
”Huomaan, että sinua harmittaa nyt todella paljon. Toivon kuitenkin, että olemme ruokaillessa toistemme seurassa ilman puhelimia”.

3. Keskity siihen, miten toivot lapsen toimivan. Välitä olemuksellasi rauhallisuutta ja jämäkkyyttä.
Jos lapsi ei toimi kehotuksestasi huolimatta, auta lasta asettuen rauhallisesti hänen lähelle, katso silmiin ja puhu selkeästi ilman kiihtymystä:   ”Anna puhelin minulle”. Toista kehotus muutamia kertoja kiihtymättä tai tilanteesta vetäytymättä.

4. Kiitä ja kannusta, puhu lapsesta arvostaen:
”Kiitos, hienosti toimittu. Olet minulle ihan parasta lounasseuraa”.

5. Toimi ennustettavasti.
Älä jätä puhelimenkäyttöä huomaamatta seuraavallakaan kerralla. Tällöin lapsesi oppii kunnioittamaan asetettuja rajoja.

Joskus jokainen kaipaa vanhemmuuden reitille empaattista apua ja tukea sekä kartturia. Hyvä vanhemmuus on elämänpituinen prosessi. Meistä jokainen kompastelee tällä reitillä. Jos tuntuu, että tarvitset apua, otathan yhteyttä ammattilaiseen.


Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Katri Kanninen, psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.