Rahapeliriippuvuus

Samuli Shintami

Yli puolet suomalaisista pelaa rahapelejä vähintään kerran kuukaudessa. Ongelmallista rahapelaamista on usein haastava tunnistaa, sillä se ei välttämättä näy päälle päin ja siihen liittyy usein paljon häpeää. Usein vasta taloudelliset ongelmat tai velkautuminen, läheisten huoli sekä pelaamisesta aiheutuva psyykkinen pahoinvointi saavat rahapeliongelmasta kärsivän hakemaan apua.

Arvion mukaan vain 5–10 % hakee ulkopuolista hakua rahapeliongelmiinsa.

Liiallisen rahapeliriippuvuuden varoitusmerkkejä 

Rahapeliriippuvuuteen liittyy tiettyjä piirteitä, joiden avulla riippuvuus voidaan havaita ja tunnistaa. Näitä ovat muun muassa alla luetellut piirteet.

Normaalit rutiinit häiriintyvät

Ongelmallinen pelaaminen alkaa häiritä normaaleja arjen rutiineja, esimerkiksi työntekoa, opiskelua, nukkumista, syömistä ja liikkumista. Pelaajan motivaatio ja kyky säädellä pelaamiseen käytettyä aikaa heikkenee, minkä seurauksena kiinnostus muuhun tekemiseen laskee.

“Pelaamisesta saatu mielihyvä ja toiveet päävoitosta pitävät motivaatiota yllä haitoista huolimatta.

Usein riippuvuuden parantumisprosessi alkaakin siitä, että pelaaja myöntää oman ongelmansa niin itselle, kuin läheisillekin.”

Ongelman kieltäminen

Usein pelaaja pyrkii salaamaan ongelmallisen pelaamisensa ja kieltämään ongelman olemassaolon. Pelaaja saattaa tiedostaa pelaamisesta syntyvät haitat, mutta niistä huolimatta hän pelaa yhä enemmän. Pelaamisesta saatu mielihyvä ja toiveet päävoitosta pitävät motivaatiota yllä haitoista huolimatta. Usein riippuvuuden parantumisprosessi alkaakin siitä, että pelaaja myöntää oman ongelmansa niin itselle, kuin läheisillekin.

Ihmissuhteet

Pelaajan kiinnostus peliharrastuksen ulkopuolisiin ihmisiin laskee. Oma riippuvuus koetaan häpeällisenä, minkä seurauksena etäännytään esimerkiksi omista läheisistä. Pelaajan voi olla vaikea keskittyä pelin ulkopuolisiin asioihin, mikä vaikeuttaa tarkoituksenmukaista vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Toisaalta esimerkiksi netistä pelaaja saattaa löytää vertaisia, eli muita rahapeliriippuvaisia, joilta on helppo saada tukea ja hyväksyntää. Näiden yhteisöjen jaettu hyväksyntä saattaa entisestään ruokkia ja normalisoida ongelmallista pelaamista. 

“Kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta ja voimattomuudesta suhteessa elämän haasteisiin selittää usein rahapeliongelmien kasvua, sillä pelaamisella usein pyritään pakenemaan ongelmia.”

Riskitekijät

Aggressiivinen, impulsiivinen tai epäsosiaalinen persoonallisuus voivat geneettisten tekijöiden lisäksi olla riskitekijöitä rahapeliriippuvuuden syntymiselle. Lisäksi kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta ja voimattomuudesta suhteessa elämän haasteisiin selittää usein rahapeliongelmien kasvua, sillä pelaamisella usein pyritään pakenemaan ongelmia. Usein myös läheisten, esimerkiksi vanhempien tai ystävien, rahapelaaminen lisää pelaamisen todennäköisyyttä.

Velkaantuminen

Vuonna 2019 suurin osa rahapelaamiseen käytetystä rahasta (62 %) tuli pelaajilta, joilla oli peliongelma. Ongelmallinen pelaaminen saattaa mennä arkisten hankintojen edelle, jolloin normaalin arjen ylläpitämiseen tarvitaan lainoja. Rahaa saatetaan lainata esimerkiksi perheenjäseniltä ja ystäviltä tai ottamalla pikavippejä. Pahimmassa tapauksessa pelaamista saatetaan rahoittaa rikollisin toimin, esimerkiksi varkauksilla tai huumekaupalla.

Pelaamisen kierre

Pelaamisen kierteessä pelaamista jatketaan voitosta tai häviöstä huolimatta. Usein pelaamista ja siihen liittyvää motivaatiota ylläpitävät tilanteet, joissa lähellä ollut voitto lipsahtaakin tappioksi. Syntyy hallinnan illuusio, jossa pelaaja ajatellee pystyvänsä omilla valinnoillaan vaikuttamaan pelin kulkuun ja sen lopputuloksiin. Illuusio näkyy myös läheltä piti -tilanteissa, joissa pelaaja saa riittävästi rohkaisua voiton melkein osuessa kohdalle, mikä jälleen vahvistaa käytöstä – päävoitto oli jo niin lähellä, että on yritettävä uudestaan ja uudestaan.

poimi tästä artikkelista talteen

Mistä tunnistaa rahapeliriippuvuuden?

Rahapeliriippuvuus voi ilmetä monin eri tavoin, mutta tarkkaile ainakin näitä eri tekijöitä.

  • Arkirutiinit: Ovatko normaalit arkirutiinisi häiriintyneet?

  • Salailu: Kiellätkö tai salaatko haitalliseksi muuttunutta rahapelaamista?

  • Etääntyminen: Oletko etääntynyt pelimaailman ulkopuolisista ihmisistä?

  • Elämän muut haasteet: Koetko, ettei sinulla ole vaikutusmahdollisuuksia oman elämäsi haasteisiin?

  • Raha: Miten rahoitat pelaamistasi? Meneekö pelaaminen arkisten hankintojen edelle tai oletko joutunut ottamaan lainaa tai jopa tekemään rikoksia pelaamisen mahdollistamiseksi?

  • Kierre: Oletko joutunut pelaamisen kierteeseen, jossa on syntynyt hallinnan illuusio, että voisit omilla valinnoillasi vaikuttaa pelin kulkuun ja lopputuloksiin?

Mikäli nämä kysymykset herättivät sinussa huolta ja koet, ettet pysty hallitsemaan rahapelaamistasi yksin, älä epäröi hakea apua. Riippuvuudet saattavat olla varsin sitkeitä, eikä avun hakeminen ole merkki heikkoudesta. Tätä taistelua ei tarvitse taistella yksin. Muun muassa Päihdelinkin sivuille on koottu erilaisia auttavia tahoja, jotka tarjoavat monenlaisia tuen ja avun muotoja liialliseen pelaamiseen. Myös lyhytterapia voi olla yksi mahdollinen vaihtoehto riippuvuuden työstämiseen.

huoli läheisestä?

Mitä tehdä, jos olen huolissani läheiseni rahapelaamisesta?

Rahapeliriippuvuus voi ilmetä monin eri tavoin, mutta tarkkaile ainakin näitä eri tekijöitä.

  • Ota asia puheeksi läheisen kanssa empaattisesti ja syyllistämättä. Ilmaise, että olet huolissasi hänestä ja haluat auttaa. Pelaaja ei välttämättä myönnä ongelmaansa, jolloin asiaan on parempi palata myöhemmin uudestaan. Pelaajasta turhalta tuntuva syyttely saa hänet torjumis- ja puolustuskannalle, jolloin keskustelu muuttuu herkästi riidaksi.

  • Jos läheinen myöntää itse ongelmansa, häntä voi ohjata ottamaan yhteyttä ammattiavun pariin. Suomessa rahapeliriippuvuuteen saa apua esimerkiksi päihdehoitoyksiköistä, mielenterveystoimistoista sekä muista riippuvuushäiriöihin perehtyneistä hoitopaikoista. Apua voi saada myös opiskelu- tai työterveydenhuollosta sekä terveyskeskuksista. Netistä apua saa esimerkiksi peluuri.fi -sivustolta, tai soittamalla sivuston tukipuhelimeen.

  • Rahapelaamisen vähentämiseen ja lopettamiseen tarvitsee muutosmotivaatiota, jota pelaaja voi itse vahvistaa esimerkiksi netistä löytyvillä mittareilla tai pitämällä päiväkirjaa omasta pelaamisesta ja siihen käytetystä ajasta ja rahasta. Muita rahapeliriippuvuuden itsehoitokeinoja ovat esimerkiksi pelaamisen rajoittaminen ja estäminen, rahankäytön suunnittelu sekä läheisten tuki. Taloudellista tukea voi saada myös esimerkiksi edunvalvonnasta.

Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Juuli Jylhä ja withHeltissä psykologiharjoittelijana. Tämän artikkelin olen kirjoittanut Samuli Shintamin haastattelun pohjalta.

Samuli Shintami on työterveyspsykologi, jonka erityisosaamisalueita ovat neuropsykologisten teemojen lisäksi muun muassa ahdistuksen säätely, tietoisuustaidot, mindfulness ja uni.