Yli puolet suomalaisista pelaa rahapelejä vähintään kerran kuukaudessa. Ongelmallista rahapelaamista on usein haastava tunnistaa, sillä se ei välttämättä näy päälle päin ja siihen liittyy usein paljon häpeää. Usein vasta taloudelliset ongelmat tai velkautuminen, läheisten huoli sekä pelaamisesta aiheutuva psyykkinen pahoinvointi saavat rahapeliongelmasta kärsivän hakemaan apua.
Arvion mukaan vain 5–10 % hakee ulkopuolista hakua rahapeliongelmiin
Rahapeliriippuvuuteen liittyy tiettyjä piirteitä, joiden avulla riippuvuus voidaan havaita ja tunnistaa.
Liiallisen rahapeliriippuvuuden varoitusmerkkejä
Normaalit rutiinit häiriintyvät
Ongelmallinen pelaaminen alkaa häiritä normaaleja arjen rutiineja, esimerkiksi työntekoa, opiskelua, nukkumista, syömistä ja liikkumista. Pelaajan motivaatio ja kyky säädellä pelaamiseen käytettyä aikaa heikkenee, minkä seurauksena kiinnostus muuhun tekemiseen laskee.
Ongelman kieltäminen
Usein pelaaja pyrkii salaamaan ongelmallisen pelaamisensa ja kieltämään ongelman olemassaolon. Pelaaja saattaa tiedostaa pelaamisesta syntyvät haitat, mutta niistä huolimatta hän pelaa yhä enemmän. Pelaamisesta saatu mielihyvä ja toiveet päävoitosta pitävät motivaatiota yllä haitoista huolimatta. Usein riippuvuuden parantumisprosessi alkaakin siitä, että pelaaja myöntää oman ongelmansa niin itselle, kuin läheisillekin.
Ihmissuhteet
Pelaajan kiinnostus peliharrastuksen ulkopuolisiin ihmisiin laskee. Oma riippuvuus koetaan häpeällisenä, minkä seurauksena etäännytään esimerkiksi omista läheisistä. Pelaajan voi olla vaikea keskittyä pelin ulkopuolisiin asioihin, mikä vaikeuttaa tarkoituksenmukaista vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Toisaalta esimerkiksi netistä pelaaja saattaa löytää vertaisia, eli muita rahapeliriippuvaisia, joilta on helppo saada tukea ja hyväksyntää. Näiden yhteisöjen jaettu hyväksyntä saattaa entisestään ruokkia ja normalisoida ongelmallista pelaamista.
Riskitekijät
Aggressiivinen, impulsiivinen tai epäsosiaalinen persoonallisuus voivat geneettisten tekijöiden lisäksi olla riskitekijöitä rahapeliriippuvuuden syntymiselle. Lisäksi kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta ja voimattomuudesta suhteessa elämän haasteisiin selittää usein rahapeliongelmien kasvua, sillä pelaamisella usein pyritään pakenemaan ongelmia. Usein myös läheisten, esimerkiksi vanhempien tai ystävien, rahapelaaminen lisää pelaamisen todennäköisyyttä.
Velkaantuminen
Vuonna 2019 suurin osa rahapelaamiseen käytetystä rahasta (62 %) tuli pelaajilta, joilla oli peliongelma. Ongelmallinen pelaaminen saattaa mennä arkisten hankintojen edelle, jolloin normaalin arjen ylläpitämiseen tarvitaan lainoja. Rahaa saatetaan lainata esimerkiksi perheenjäseniltä ja ystäviltä tai ottamalla pikavippejä. Pahimmassa tapauksessa pelaamista saatetaan rahoittaa rikollisin toimin, esimerkiksi varkauksilla tai huumekaupalla.
Pelaamisen kierre
Pelaamisen kierteessä pelaamista jatketaan voitosta tai häviöstä huolimatta. Usein pelaamista ja siihen liittyvää motivaatiota ylläpitävät tilanteet, joissa lähellä ollut voitto lipsahtaakin tappioksi. Syntyy hallinnan illuusio, jossa pelaaja ajatellee pystyvänsä omilla valinnoillaan vaikuttamaan pelin kulkuun ja sen lopputuloksiin. Illuusio näkyy myös läheltä piti -tilanteissa, joissa pelaaja saa riittävästi rohkaisua voiton melkein osuessa kohdalle, mikä jälleen vahvistaa käytöstä – päävoitto oli jo niin lähellä, että on yritettävä uudestaan ja uudestaan.
Mitä tehdä, jos olen huolissani läheiseni rahapelaamisesta?
- Ota asia puheeksi läheisen kanssa empaattisesti ja syyllistämättä. Ilmaise, että olet huolissasi hänestä ja haluat auttaa. Pelaaja ei välttämättä myönnä ongelmaansa, jolloin asiaan on parempi palata myöhemmin uudestaan. Pelaajasta turhalta tuntuva syyttely saa hänet torjumis- ja puolustuskannalle, jolloin keskustelu muuttuu herkästi riidaksi.
- Jos läheinen myöntää itse ongelmansa, häntä voi ohjata ottamaan yhteyttä ammattiavun pariin. Suomessa rahapeliriippuvuuteen saa apua esimerkiksi päihdehoitoyksiköistä, mielenterveystoimistoista sekä muista riippuvuushäiriöihin perehtyneistä hoitopaikoista. Apua voi saada myös opiskelu- tai työterveydenhuollosta sekä terveyskeskuksista. Netistä apua saa esimerkiksi peluuri.fi -sivustolta, tai soittamalla sivuston tukipuhelimeen.
- Rahapelaamisen vähentämiseen ja lopettamiseen tarvitsee muutosmotivaatiota, jota pelaaja voi itse vahvistaa esimerkiksi netistä löytyvillä mittareilla tai pitämällä päiväkirjaa omasta pelaamisesta ja siihen käytetystä ajasta ja rahasta. Muita rahapeliriippuvuuden itsehoitokeinoja ovat esimerkiksi pelaamisen rajoittaminen ja estäminen, rahankäytön suunnittelu sekä läheisten tuki. Taloudellista tukea voi saada myös esimerkiksi edunvalvonnasta.