Yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita kuulen työssäni: ”Kuinka kauan kestää ennen kuin terapia auttaa?”
Elämme nopeatahtisessa maailmassa, jossa ajasta tuntuu aina olevan pulaa. Terapian kävijää pohdituttaa millä aikajänteellä tuloksia pitäisi näkyä? Kävijä haluaa helpotusta – ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Rehellinen vastaus on, ettei helppoa laskukaavaa ole olemassa. Mutta tutkimus antaa meille suuntaviivoja, jotka ovat sekä realistisia että rohkaisevia.
Riittävän hyvä- Toipuminen on yksilöllistä?
Merkittävä kliininen muutos saavutetaan keskimäärin 11 istunnossa (Anderson & Lambert, 2001). Noin kaksi kolmasosaa ihmisistä saa tarvitsemansa avun viiden istunnon kuluessa, ja suurin osa toipuu noin 14 istunnon aikana (Lambert, 2013). Howardin ym. (1986) laajassa tutkimuskatsauksessa todettiin, että kahdeksan istunnon jälkeen noin puolet potilaista oli mitattavasti parantunut ja 26 istunnon jälkeen noin 75 %. Ajalla on siis väliä.
Nämä luvut kertovat yhden tärkeän asian: Enemmän ei ole automaattisesti ”paremmin”. Monet kokevat helpotusta jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen – kun ovat saaneet jakaa jotain ääneen ja tulleet oikeasti kuulluiksi. Terapian kesto heijastaa usein suoraan asiakkaan yksilöllistä toipumisvauhtia. Osa saa apua jo muutamalla kerralla, kun taas toiset tarvitsevat enemmän aikaa saavuttaakseen ”riittävän hyvän” tason.
Miksi olo voi ensin pahentua?
Tämä on asia, josta puhutaan harvoin: on täysin normaalia, että alun helpotuksen jälkeen voi tulla kohta, jossa asiat tuntuvat hetkellisesti vaikeammilta.
Miksi? Koska terapiassa kohdataan tunteita, joita ihminen on ehkä vältellyt pitkään. Kun kyky kohdata tunteita kasvaa, koetaan niitä väistämättä enemmän – myös kipeitä. Tämä ei ole merkki siitä, että jokin terapiassa menee pieleen. Se on usein merkki siitä, että jokin menee oikein.
Viikkotahdin voima: Miksi säännöllisyys nopeuttaa toipumista
Terapian tehokkuuteen vaikuttaa pituuden lisäksi tiheys. Tutkimustulokset puoltavat vahvasti viikoittaista tapaamistahtia. Säännöllisyys ei ole vain tapa, vaan se pitää terapeuttisen prosessin käynnissä ja ylläpitää työstämisen intensiteettiä.
Viikoittainen rytmi estää oivallusten ”haalistumista” käyntien välillä ja nopeuttaa toipumista verrattuna esimerkiksi joka toinen viikko tapahtuvaan työskentelyyn. Se luo prosessiin momentumia, joka kantaa vaikeidenkin solmujen yli.
Kuusi merkkiä siitä, että terapia etenee
Terapian vaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta usein nähdään seuraavanlaisia muutoksia:
- Olosi on kevyempi – tuntuu kuin taakka harteilla kevenisi.
- Reagoit rauhallisemmin – pystyt pysähtymään hetkeksi ennen kuin toimit.
- Tunnistat omia toistuvia kuvioitasi – näet, milloin käyttäydyt tavoin, jotka eivät palvele sinua.
- Pystyt valitsemaan toisin – huomaat vanhan kaavan ja pystyt muuttamaan suuntaa.
- Läheiset huomaavat muutoksia. Saavutat tavoitteita, joita asetit terapian alussa.
Pitkä terapia edellyttää sitkoa ja sitoutumista
Monilla on mielikuva, että terapia on automaattisesti vuosien prosessi. Suomalainen Kela-aineisto kertoo toisenlaista tarinaa: vuonna 2018 aloittaneista asiakkaista vain neljäsosa kävi terapiassa vielä kolmantena vuonna. Useimmille sopii huomattavasti lyhyempi jakso – kun se on oikeanlainen. Pidempi ei siis automaattisesti tarkoita parempaa. Kun toivottu muutos on saavutettu ja toimintakyky palautunut, lisäkäynnit eivät välttämättä enää tuota merkittävää uutta hyötyä. Terapia on siis tavoitteellinen prosessi, ei päättymätön itsetutkiskelun matka.Voit lukea toisen blogimme (LINKKI) siitä, milloin pitkä psykoterapia on paikallaan.
Terapiaan hakeutuminen on selkeä merkki siitä, että olet valmis elämään elämääsi toisella tavalla. Ei paremmin kuin muut – vaan paremmin kuin ennen.
Terapiaan hakeutuminen on selkeä merkki siitä, että olet valmis elämään elämääsi toisella tavalla. Ei paremmin kuin muut – vaan paremmin kuin ennen.
Jos pohdit, olisiko sinun aika hakea apua juuri nyt, withHeltti.fi:ssä voit tutustua terapeutteihimme ja varata ajan terapeutille, joka vaikuttaa sinulle hyvältä. Terapeutit räätälöivät lähestymistavan juuri sinun tilanteesi mukaan – ensimmäisten kolmen tapaamisen aikana rakennetaan yhteinen ymmärrys siitä, minkälainen tuki sinulle sopii parhaiten.
Kuuntele Terapiassa -podcastin jakso aiheesta
Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan
Katri Kanninen on psykologian tohtori, kokenut psykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti (KAT) ja tietokirjailija.
Katri Kanninen
Sähköposti: katri.kanninen@heltti.fi
Lähteet:
Anderson, E. M., & Lambert, M. J. (2001). A survival analysis of clinically significant change in outpatient psychotherapy. Journal of Clinical Psychology.
Howard, K. I., Kopta, S. M., Krause, M. S., & Orlinsky, D. E. (1986). The dose–effect relationship in psychotherapy. American Psychologist.
Lambert, M. J. (2013). Outcome in psychotherapy: the past and important advances. Psychotherapy.
Laaksonen, M. A. (2014). Patient suitability for short-term and long-term psychotherapy. Helsinki Psychotherapy Study.