8 vinkkiä kiukuttelijan kohtaamiseen

Katri Kanninen

Kohtaatko vapaa-ajalla tai työyhteisössäsi jatkuvaa kiukuttelua? Mikään ei sovi ja kaikki on hankalaa. Lue tästä artikkelista vinkit kiukuttelijan kohtaamiseen.

Valitettavan usein törmäämme arjessa tilanteisiin, jossa meitä kohti suunnataan kohtuuttoman paljon negatiivista tunnetta, kiukkua tai peräti aggressiota. Lapsiamme emme voi valita, ja niinpä lapsen tai teinin vihanpurkauksia on vain kestettävä ja pyrittävä toimimaan niissä roolimallina ja tavoilla, jotka mallintavat rakentavaa tunteiden käsittelyä ja tunneilmaisua. 

“Toisista on muodostunut varsinaisia kiukuttelijoita, jotka manipuloivat ihmissuhteissaan toisia uhan, syyllistämisen, murjottamisen ja hyökkäämisen keinoin.”

Ihmiset, jotka ovat meidän ystäviämme ja puolisoitamme, ovat jonkun toisen kollegoita, esihenkilöitä ja alaisia. Ja kaikki eivät ole olleet onnekkaita kodin kasvatusilmaston suhteen. Toisista on muodostunut varsinaisia kiukuttelijoita, jotka manipuloivat ihmissuhteissaan toisia uhan, syyllistämisen, murjottamisen ja hyökkäämisen keinoin. Dominoinnista hyökkäyksen keinoin on muodostunut toisille varsinainen tehokeino saada oma tahtonsa läpi niin kotona kuin työpaikalla.

Etenkin Suomessa, jossa arvostamme malttia ja muiden kuuntelua, dominoivat ihmiset voivat muut säikäyttämällä hiljentää muut. Tämä ei luonnollisestikaan ole kenenkään eduksi. Kukaan ei voita. Ei etenkään ne, joiden tahto, ideat ja toiveet jäävät kerta toisensa jälkeen kuulematta. Negatiivisen dominoinnin ketjut voi pysäyttää.

mitkä ovat kiukun ja aggression erot?

Kiukku ja vihastuminen ovat luonnollisia tunteita. Ne auttavat meitä saamaan kiinni huonosta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja edesauttavat meitä assertiiviseen käytökseen eli omien puolien pitämiseen. Toisaalta toisen kiukku antaa meille myös mahdollisuuden pysähtyä reflektoimaan omaa toimintaamme, sen seuraamuksia ja oikeellisuutta.

Aggressio sen sijaan on käytöstä, jota meidän ei tarvitse ottaa vastaan. Se on käytöstä, jossa toinen ihminen toimii rajoja ylittäen, joko hyökkäämällä epäsuorasti tai avoimesti. Valitettavasti kukaan ei synny sepäksi, eikä myöskään luontaiseksi lahjakkuudeksi kielteisten tunteiden rakentavassa ilmaisussa. Assertiivisuus on siis opeteltava taito.

Mitä tehdä kun kohtaat seuraavan kerran “hyökkäävän kiukuttelijan”?

 
Seuraavalla kerralla, kun kohtaat ”hyökkäävän kiukuttelijan”, testaa seuraavia keinoja:

  1. Pysy rauhallisena ja ota mentaalisesti etäisyyttä omiin vastatunteisiin. Kiukun kohteena on luonnollista hätääntyä tai vihastua takaisin, mutta näiden tunteiden ilmaisu yleensä johtaa tilanteen eskaloitumiseen. Omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen oman pään sisällä voi tuoda jo hieman hallinnan tunnetta, esim näin: ”Huomaan, että minussa kiehuu ja olen raivoissani kun minulle huudetaan näin. Taisin myös vähän pelästyä. Parasta pysyä nyt vaan rauhallisena”. Käytä hiljaista ja rauhallista ääntä.

  2. Pyri kärsivällisesti kuuntelemaan ja ymmärtämään mistä tilanteessa on kyse säilyttämällä maltin lisäksi myös avoimuus ja uteliaisuus.

  3. Reflektoi takaisin kuulemaasi toistamalla keskeiset kohdat. Tämä tuo toiselle kokemuksen siitä, että heitä on kuunneltu.

  4. Ymmärryksen ja sympatian osoittaminen on usein ensimmäisiä askeleita, jotka on otettava ennen kuin voidaan keskittyä ratkaisuihin. 

  5. Pyri pääsemään samalle puolelle ja luomaan ”me-henkinen” ratkaisuhakuinen ilmapiiri.
  • Mikä vaikuttaa olevan suurin ongelma?
  • Miksi tilanne kärjistyi juuri nyt?
  • Mitä toinen yrittää tilanteessa tavoitella?
  • Mikä olisi sinun mielestäsi paras keino toimia?
  • Mihin ratkaisuyrityksenne/-keinonne johtavat lyhyellä vs. pitkällä tähtäimellä?
  • Onko tilanteessa mahdollista löytää kompromisseja?

nappaa tästä vinkit

Mitä tehdä, jos kiukuttelu ei lopu?

Jos tilanne on toistunut samantyylisenä jo usein, tai on kohtuuttoman voimakasta, voit lisäksi testata seuraavia vinkkejä:

  • Jos tilanne on toistuva, tiedät jo ehkä, että toisen reaktio kertoo enemmän hänestä kuin sinusta. Voit rauhoittaa itseäsi pään sisällä vaikkapa seuraavasti: ”Tämä ei kerro minusta, vaan hänestä. Tämä ei ole minun vikani”.
  • Kuulostele hyödyntääkö hyökkääjä keinovalikoimassaan syyllistämistä ja häpäisemistä. Jos, niin älä jää oman syyllisyyden tai häpeän vangiksi. Hiljentämiseen hyökkääjä nimenomaisesti pyrkii.
  • Jos toiminta on toistuvaa, kannattaa tapahtumista pitää konkreettista päiväkirjaa.


    Mitä, jos kohtaan hyökkäävän kiukuttelijan töissä? Käänny rohkeasti esimerkiksi esihenkilön tai HR:n puoleen. Yksin ei tarvitse pärjätä.


    Mitä, jos kohtaat hyökkäävä kiukuttelija kotona? Kerro ystävälle, tuttavalle ja varaa aika ammattilaisen kanssa – on tärkeää muistaa, ettei yksin tarvitse pärjätä kotonakaan. Erityisen tärkeää on, että saat kerrottua asiasta ja kotioloista sekä saat tukea miten lähteä purkamaan tilannetta.

Tutustu tämän artikkelin kirjoittajaan

Olen Katri Kanninen, psykologian tohtori, psykoterapeutti (KAT), kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija.